Lukijoilta

Matematiikan yliarvostaminen syö pohjaa pois muilta aineilta

Turun Sanomissa 23.11. Yrjö Saraste kirjoittaa suomalaisten heikosta matematiikan osaamisesta. Sarasteen mukaan matematiikka on yhtä oleellinen kuin luku- ja kirjoitustaito. Hänen mielestään kouluissa tulisi lisätä matematiikan opetusta ja matematiikka tulisi tehdä pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa.

Lisäksi Saraste esittää, että peruskoulun käyneen tulisi tajuta ”ilman sen kummempaa laskemista” prosentti- ja kertolaskuja.

Matematiikan arvoa en toki kyseenalaista, ja Saraste on pohjimmiltaan hyvällä asialla. Kuitenkin on todettava, että hän on minusta lopulta väärässä. Matematiikan tunteja ei pitäisi lisätä. Sanoisin, että syy kehnoon matematiikan osaamiseen ei ole opetuksen määrässä, vaan siinä, ettei lapsia ja nuoria kerta kaikkiaan kiinnosta.

Toisin sanoen tuntien lisääminen johtaisi pahimmassa tapauksessa tilanteeseen, jossa ne, jotka eivät opiskele, eivät edelleenkään opiskele, ja tunnolliset lapset polttaisivat itsensä loppuun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osittain samoista syistä vastustan matematiikan tekemistä pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi vastustan ajatusta siksikin, että se vain lisäisi matematiikan korostamista kouluissa. Muitakin aineita on, jotka eivät ole millään lailla huonoja tai selkeästi vähäarvoisempia.

Nykyinen matematiikan yliarvostaminen syö pohjaa pois muilta aineilta (esimerkiksi historialta) ja ohjaa nuoria tekemään sellaisia ainevalintoja, jotka eivät ole heille kaikkein mieluisimpia. Kuulemani mukaan esimerkiksi historiaa yliopistoon hakiessa kirjoitetulla matematiikalla saa enemmän pisteitä kuin kirjoitetulla historialla. Miksi ihmeessä? Jätän tämän kysymyksen kummittelemaan mieliinne.

Sarasteen standardit laskemisen osalta ovat kyllä todella korkealla, jos esimerkiksi 3 prosentin korotus 1800 euron palkkaan pitää tajuta tuosta noin vain. Itse lasken erittäin hyvin päässä, ja joudun silti miettimään tuota hetken. Korostan myös, että laskemisen nopeus ei ole millään tavalla olennaista.

Oma ehdotukseni on, että peruskoulussa lisättäisiin perusasioiden, kuten prosenttilaskun ja käytännön laskutehtävien osuutta. Nehän todella ovat se ydinasia, jota jokapäiväisessä elämässä tarvitsee. Niille, jotka haluavat, voitaisiin järjestää lisäopetusta korkeamman tason asioista, kuten polynomeista, hankalammista yhtälöistä, korkeammasta geometriasta jne.

Samalla erityisesti lukiossa tulee jättää tilaa myös muille aineille, erityisesti kirjoituksiin.

Sanoisin, että tämä tuottaisi parempia tuloksia kuin muut tähän asti kuulemani ehdotukset.

Leo Karppinen

matematiikan ja filosofian opettajaksi opiskeleva, 23 v.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (43)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Matematiikka pitää olla hanskassa
Arvoisa kirjoittaja on väärässä. Elämänkokemuksen tuomalla varmuudella väitän, että Elämästä ei selviä jos matemaattiset taidot on hukassa. Se ei riitä, että osaa laskea kissan ulos.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Matematiikka pitää olla hanskassa
Tähänastisen elämäni perusteella väitän, että peruslaskutaidot riittävät kansalaiselle (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku sekä prosenttien ymmärtäminen). Hyötyä on ollut myös geometrian tuntemuksesta, joskin useimmiten kaavat on pitänyt tarkistaa jostain. Huvikseni olen joskus soveltunut esim. polynomeja arkipäivän ongelmiin, mutta kovin tärkeäksi en ole sitä kokenut.

Se, että jopa peruskoululaisen pitäisi ehdottomasti hallita noiden lisäksi paljon muutakin matematiikkaa, ei oikein aukea minulle. Aivan erityisesti en ymmärrä, miksi esim. kielenopiskelijan pitäisi hallita korkeampaa matikkaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Karppinen
Vast: Matematiikka pitää olla hanskassa
Olen samaa mieltä, ilman matematiikkaa on vaikea selvitä. Enhän minä missään vaiheessa muuta väittänytkään. Pääviestini oli, että matematiikkaa korostetaan nykyään liikaa. Itse asiassa mainitsin kirjoitukseni loppupuolella perusosaamisen tärkeydestä.

Leo
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Matematiikka pitää olla hanskassa
Elämänkokemuksen tuomalla varmuudella olen samaa mieltä Jullen kanssa.

"matematiikan oppimisvaikeudet oli selkeä riski nuoren syrjäytymiseen sekä kouluttautumisesta että myöhemmin yhteiskunnasta, korostaa kasvatustieteen maisteri Airi Hakkarainen Itä-Suomen yliopistosta (väitöskirja asiasta 2016). Dos. Matti Lehtinen kirjoittaa samaa (Solmu 2/2001). 

Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä yli 80 % ammattikoulun matematiikan opettajista oli sitä mieltä, että aloittavien opiskelijoiden matematiikan taidot ovat heikot tai hyvin heikot.

Omia opiskelijoitani on satoja opettajina ja myös lähisukulaisia, joten palautetta tulee kentältä. 

 Ammattiopiston tekniikan yksiköstä lähettiin vuonna 2002 aloittaville
opiskelijoille järjestetty testi ja testin tulokset. Esimerkiksi piti
rengastaa suurin luvuista 1/4, 1/2 ja 2/3. Talotekniikan osaston
(kaksi luokkaa) oppilaista toisella noin 35 % ja toisella noin 45 %
osasi tehtävän. Kun piti laskea 1/2 + 3/4, toisella luokalla ei
osannut kukaan ja toisella 5 % osasi.

Lukion opettajan viesti jo ennen uuden opetussuunnitelman vaikutusta:"Kyllä oikeassa olet huolesi kanssa. Olen ihan pöyristynyt, kun ymmärsin, että viime kevään yo-kokeessa sai ison osan vastauksista ottaa laskimesta. Oppilaat luonnollisesti menevät siitä, mistä aita on matalin ellemme vaadi perusteluja. Ihan säälittää aina meidän alkavat ykkösten oppilaat, kun he tajuavat, kuinka vähän he osaavat. Numerot laskevat jopa 10:stä neloseen eka kurssin aikana."

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Leo Lindstedt
Harkittuja ajatuksia
nuoremmalla etunimikaimallani.
Itsekin osaan laskennon (matematiikan) perusjutut prosenttilakuja myöten ja niiden osaaminen on tuiki tarpeellista arjessa - myös siinä tasa- tai eriarvoisuutta koskevassa tosia-asiassa mitä prosentuaaliset palkankorotukset merkitsevät.
Ihan pähkähullua on matematiikasta saatujen ylipisteiden saaminen lähes kaikkiin tiedekuntiin pyrittäessä.
Henkilökohtaisesti koen, että eniten olen saanut apua käytännöllisen filosofian opiskelusta. Avusta on tullut entistä tärkempää elämän vastoinkäymisien ja vanhuuden mukaantuomien niin omien kuin läheisten sairauksien kohdalla.
On hyvä valinta opetella matematiikkaa siten, että osaa sijoittaa sen tieteiden äidin eli filosofian "alaisuuteen"
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Karppinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
On hienoa kuulla, että linkität filosofian ja matematiikan toisiinsa. Opiskeluissa olen ihmeekseni ollut havaitsevinani päinvastaista ilmiötä. Filosofiaa pidetään (muiden kuin filosofien keskuudessa) jonkinlaisena saivartelun ja tyhjänpäiväisen pohdinnan alana. Terve saivartelu toki kuuluu filosofiaan, mutta ihmisillä tuntuu olevan kovin kapea käsitys siitä, mitä kaikkea filosofia on. Tietyllä tavalla tämä voi johtaa myös kapeaan näkemykseen matematiikasta.

Joka tapauksessa kiitos vastauksestasi ja pohdinnoistasi.

Leo
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Kaikki eivät tarvitse pitkää matematiikkaa ainakaan, jos sitä ei ole opiskellut. Kirjoitin jotain tähän lehteen 25.2.2014 otsikolla "Miksi matematiikka aiheuttaa hörähtelyä?" Matematiikkaa tarvitaan nykypäivän sovelluksissa niin paljon, että kyllä siitä pitäisi saada jo koulussa kunnon pohja. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan professorit Matti Pietikäinen ja Olli Silven kirjoittavat kirjassaan tekoälystä:

"Valitettavasti oikotietä onneen ei ole: kaikki nojaa matemaattisen ajattelun osaamiseen"

Siitä, miten matematiikan opetusta on kevennetty peruskoulussa, saa käsityksen, kun katselee kansakoulun, oppikoulun ja peruskoulun alkuvuosikymmenen kirjoja ja vertaa niitä nykyisiin. Netistä löytyy 16 matemaatikon "Avoin kirje matematiikan kouluopetuksen suunnittelijoille ja siitä päättäville". Sieltäkin löytyy tietoa. Valitettavasti opetusministeri ei ole vastannut kirjeeseen.

Päässälaskutaidon merkityksen huomaa, jos sitä taitoa on. Se tekee matemaattisen ajattelun joustavammaksi, osaa arvioida laskuja, ... Onhan se kummallista, että 12 vuotta kouluja käyneet saavat yo-kirjoituksissa samoista tarvikkeista linnunpöntön painoksi 17,6 kg, 176 kg, 176000 kg, ... ja tilavuudeksi muun muassa 26 kuutiometriä eikä hoitajaopiskelija osaa laskea 20 prosentin lisäystä lääkemääräykseen. Hoitajien piti ainakin muutama vuosi sitten osattava laskea lääkelaskut ilman laskimia.

Ehkä kirjoittajalla ei ole vielä tarpeeksi elämänkokemusta matematiikan opetuksen asiantuntijaksi. Kannattaa tutustua Ylen nettisivulta 26.11.2022 löytyvään artikkeliin "Ysiluokkalaisen matemaattiset taidot voivat olla kakkosluokan tasolla peruskoulun jälkeen ja syy tiedetään – Piia Haapsaari: “Se ero on hirveä”
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Karppinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Alli Huovinen,

Toivottavasti en kuulosta töykeältä, se ei ole tarkoitukseni, mutta minusta tuntuu, että kirjoitukseni varsinainen kritiikki menee sinulta ohi.

Minähän otin alkujaan kantaa Yrjö Sarasteen ehdotuksiin matematiikan opetuksen parantamisesta. Nähdäkseni hänen ehdottamansa keinot eivät ole toimivia.

Aloitetaan nyt vaikka siitä päässälaskusta. Minä tiedän sen arvon. Otin kuitenkin kantaa Yrjö Sarasteen omasta mielestäni kummallisen korkeaan vaatimustasoon. Kenties ymmärsin jotain väärin, mutta mielestäni ei haittaa, vaikka laskuja joutuu vähän pähkäilemään.

Ehkä olemme itse asiassa samaa mieltä keskustelun aiheesta: vinkkaamasi artikkelikin puhuu nimenomaan resurssien puutteesta, ei niinkään opetuksen vähyydestä. Tietysti voidaan sanoa, että resurssien puute johtaa aktuaalisen opetuksen vähyyteen, ja olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että resurssipula on todellinen. Olennaista on, että ongelma todellakin on nimenomaan resurssien jakamisessa, ei suunniteltujen tuntien määrässä tai yo-kirjoituksissa (kuten Saraste ymmärtääkseni esitti). Joka tapauksessa, mikäli haluat sanoa, että tilanne on kestämätön ja jotain on tehtävä, tuen sinua täysin!

Mielestäni vetoaminen siihen, miten matematiikkaa tarvitaan monella alalla, ei riitä argumentiksi. Nyt on huomioitava taas se, että maailmassa on muitakin ammatteja kuin sellaisia, joissa tarvitsee hyvin korkeaa matematiikkaa. Tietysti on tärkeää, että Suomessa huolehditaan laadukkaasta matematiikan opetuksesta ja kyllä, lähes joka ammatissa tarvitaan matematiikkaa. Se ei kuitenkaan oikeuta matematiikan ylivaltaa. Jokainen opiskelkoon matematiikkaa sen verran, mitä tarvitsee. Toistan vielä, että peruskoulun matematiikalla pääsee pitkälle: ongelma on se, ettei se ole monella hallussa.

Leo
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Tulivatko edelliset kommenttini väärään ketjuun, koska niitä ei julkaistu. Tämäkin oli tarkoitettu toiseen. Pitäisi saada tasokurssit, jotta oppilaat voisivat edetä myös lahjakkuutensa mukaan. Kaivapa Solmun materiaaleista K. Väisälän kirjat ja katso algebran kirjasta, mitä oppikoulussa (keskikoulussa) opetettiin.  Opastin juuri yliopisto-opiskelijalle osamurtokehitelmää, kun ei ollut kuullutkaan. Sekin löytyy tuon kirjan tehtävistä. Samoin tehtävissä 487 - 489 kohdataan jopa geometrisen jonon summa ja raja-arvo.

Tuntuu kummalliselta, että 9 vuotta jankataan sellaista, mistä suuri osa opittiin ennen yli 40 oppilaan ryhmissä jo alakoulussa. Motivaatio kasvaa työn teossa ja siitä, että osaa asioita ja oppii uutta. Sen näin myös yliopisto-opiskelijoissa. Rahan pumppauksella ei oppimista paranneta, jos olosuhteet luodaan sellaisiksi, ettei ole opiskelurauhaa.   

Olen sotaveteraanin kanssa samaa mieltä. Kyllä tuo prosenttilasku pitää pystyä tajuamaan heti. Toki sitä voi sitten tarkistella ja pohtia. Esimerkiksi kaupassa joutuu monesti korjaamaan. Tässä yhden lukion opettajan torikertomus:  

"Kävin torilla, ostin kaksi rasiaa mansikoita ja pikku kapan uusia perunoita. Mansikoiden hinta oli 9 euroa ja perunoiden 13 euroa. Myyjänä oli nuori poika, joka alkoi laskeskella yhteishintaa. Annoin kaverin laskea ja katsoin, mitä seuraa. Poika meni mietteliään näköiseksi ja yritti selvittää päässään laskun lopputulosta. Pitkähkön ajan päästä tuli laskun tulos iloisena ilmaisten: ”26 euroa!” 
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Harkittuja ajatuksia
Hienoa Alli Huovinen, että jaksat vieläkin puhua matematiikan tärkeydestä. Pahoin pelkään, että nykyiselle opetusministerille siitä ei kannata edes yrittää puhua. Vaikka ihminen olisi suorittanut lukion lyhyen matematiikan, se välttämättä tarkoita, että hän osaisi soveltaa matematiikkaa elämässään. Jopa pitkän matematiikan voi suorittaa opettelemalla ulkoa muutamia temppuja ilman varsinaista ymmärrystä. Lukion matematiikan opettajani sanoi aikanaan, että matematiikka alkaa vasta differentiaalilaskennasta, sitä ennen pitäisi puhua laskennosta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Karppinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Täytyy myöntää, että olen yllättynyt siitä, mitä Väisälän kirjassa opetetaan jo sen "vuosikurssin" (mikäli tämä on lähellekään oikea termi) opiskelijoille. Myönnän olleeni siltä osin väärässä, että selvästi tuon tason matematiikan opettaminen tuossa vaiheessa opintoja on mahdollista. Kysyisin tosin, kuinka paljon muita aineita tuohon aikaan opetettiin? En tiedä asiasta enempää, mutta ehkä nykyään ei vastaavaa pystytä toetuttamaan ilman merkittävää muiden aineiden karsimista. Tämä on siis vain arvaus, en väitä tietäväni mitään.

Toisaalta, se, mitä sanoin, ei ole yhtäkkiä kumoutunut. Suurinta osaa Väisälän kirjan materiaalista ei varsinaisesti tarvitse elämässä. Tämä ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että sitä sitä ei missään nimessä pitäisi opettaa.

Tasoryhmiä en lähtökohtaisesti vastusta. Itse asiassa eikö minun kirjoituksessani esittämäni idea ole aika lähellä tasoryhmiä? Lainaus siitä kohdasta: "Niille, jotka haluavat, voitaisiin järjestää lisäopetusta korkeamman tason asioista, kuten polynomeista, hankalammista yhtälöistä, korkeammasta geometriasta jne. "

"Rahan pumppauksella ei oppimista paranneta, jos olosuhteet luodaan sellaisiksi, ettei ole opiskelurauhaa." Olen samaa mieltä. Resurssipulaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota, jotta voidaan luoda oppimiselle suotuisa ympäristö.

On hienoa, että löydämme myös yhteisiä asioita, joista olemme samaa mieltä. Ylipäänsä on kiva päästä kunnolla keskustelemaan aiheesta.

Leo
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Väisälän kirjassa olevia asioita oli mahdollista opiskella keskikoulun 3 - 5 -luokilla, koska kansakoulusta ja oppikoulun kahdelta ensimmäiseltä luokalta saimme hyvän perustan ja tietysti myös opiskluolosuhteet olivat erinomaiset. Antikvariaateista löytyy vanhoja laskuopin kirjoja. Olen ehdotellut niitä alakouluhin oheislukemisiksi. Niissä on tuhansia sanallisia tehtäviä. Päätöslasku oli monen innoittaja ja nimenomaan opettajajohtoisesti opetettuna. Kirjoitin siitä Solmuun 1/2014.

"Toisaalta, se, mitä sanoin, ei ole yhtäkkiä kumoutunut. Suurinta osaa Väisälän kirjan materiaalista ei varsinaisesti tarvitse elämässä."

Mutta mistä tietää, kenelle sitä pitäisi opettaa? Pitkällä elämänkokemuksellani voin sanoa, että noita K. Väisälän asioita tarvitaan yllättävän paljon jatko-opinnoissa. Matematiikalla on kaksi puolta: sen avulla ratkaistaan ongelmia ja toisaalta matematiikka opettaa loogista, johdonmukaista ajattelua. Jos halutaan, ettei Väisälän kirjan asioita pidä opettaa kaikille, tulisi perustaa tasokurssit.

Kun olimme koulussa, ei kukaan aikuinen tullut kertomaan, että pitää välillä latautua, etsiä itseään ja ihmetellä, kuka minä olen, eikä hengailun tarpeestakaan puhuttu. Piti lukea ja tehdä töitä. Stressi-sanaa en kuullut vielä yliopisto-opintojenkaan aikana. Mahdanko tietää vieläkään, kuka olen? Luulen olevani matikkatäti, mutta olenko?

Meillä oli opiskelurauha. Tunnit alkoivat silloin, kun opettaja astui luokkaan, nousimme pulpeteista tervehtimään ja luokan ovi sulkeutui. Sain viestin eräältä pääkaupunkiseudun opettajalta, että tuo tapa on otettu käyttöön heidän koulussaan. Kun noustiin pulpetista vastatessa, tuli luonnollista tuntiliikuntaa ja välitunneilla liikuttiin ulkona. Sinne oli pakko lähteä, jos sää salli.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Karppinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Hyvin sanottu, Alli, ja olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä. Lopulta tämä kuitenkin on arvoasia, ja näyttää siltä, että meillä on tietyssä suhteessa syvästi eri käsitykset. Omalta osaltani on sanottava, että minun pankkini alkaa olla tyhjä, ja olen sanonut nyt kaiken, mitä minulla on tästä sanottavaa. Luen toki palstaa vielä muutaman päivän, ja vastaan, jos jotain sanottavaa on, mutta lähtökohtaisesti en ole enää kiusaamassa teitä täällä.

Kiitos siitä, että olet vaivautunut keskustelemaan kenties hiukan jääräpäisenkin opiskelijan kanssa. Olet antanut minulle ajattelemista.

Leo Karppinen
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Harkittuja ajatuksia
"On hyvä valinta opetella matematiikkaa siten, että osaa sijoittaa sen tieteiden äidin eli filosofian "alaisuuteen""
Itse en ole tietääkseni koskaan filosofiaa, sitä itteään" opiskellut tai edes kaivannut. Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää elämän tarkoitusta, niin pohtimalla se ei ainakaan selviä. Tunsin yhden yliopistossa filosofiaa opettavan. Hän oli melkoisen avuton käytännön askareissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
"kuinka paljon muita aineita tuohon aikaan opetettiin?"

Meillä oli vähän valinnaisia aineita ja pidän sitä vanhan koulun vahvuutena, koska saatiin hyvä pohja koulusta tulevaa elämää varten. Yleissivistys jäi varmaan heikoksi, koska ei ollut televisiota eikä radiotakaan.

Tuntimäärät selvinnevät koulujen vuosikertomuksista. Ylioppilasvuoteni vuosikrtomuksesta poimin suraavat vuosiviikkotunnit. Ensimmäinen luku koskee keskikoulua, toinen lukiota ja kolmas summaa. Kouluhallituksen 17. päivänä 1956 vahvistama lukusuunnitelma.

Uskonto (usk.hist. ja siveysoppi) 10, 6, 16
Äidinkieli 19, 9, 28
Historia 12, 10, 22
Sielutiede ja filosofia 0, 6, 6
Luonnonhistoria ja maant. 22, 6, 28
Fysiikka ja kemia 6, 6, 12
Matematiikka 21, 11, 32
Ruotsinkieli 15, 9, 24
Saksa 17, 12, 29
Latina tai englanti (vaihtoehtoisia) 0, 15, 15
Voimistelu, urheilu ja terveysoppi Tytöt 17, 9, 26, Pojat 19, 9, 28
Kodinhoito (tytöt) 2, 0, 2
Käsityö (tytöt) 2, 0, 2
Kuvaamataito ja kirjoitus 12, 6, 18
Laulu ja musiikkioppi 3, 0, 3
*******************************************
Vapaaehtoiset aineet:
Matematiikka 0, 4, 4 (lyhyt matematiikka oli kaikille pakollinen, mutta se oli mahdollista täydentää viikoittain pitkäksi ja tein sen)
Laulu ja oppilaskuoro 1, 1, 2 (olin koko keskikoulun ajan musiikissa)
Kirjanpito 2, 0, 2
*************************
Oppitunnin pituus 45 min. Välitunti 10 min.
Työpäiviä syysl. 85, kevät 103, yhteensä 188 työpäivää sekä alotus- ja lopetuspäivät. Päivällä vapaata 10.45 - 12.55, koska kouluruokailua ei ollut. Tuli puhtia iltapäivään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jyrki Lahtonen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Komppaan sikäli, että tässä pitäisi tehdä ero kaikille tarpeellisen kansalaistaitomatematiikan (joka 70-luvun kansakoulussa tunnettiin nimellä "laskento- ja mittausoppi" ja korkeakouluopintoihin valmistavan matematiikan välillä. Kun juttelen omaan ikäluokkaani kuuluvien kanssa, niin esille nousee kertomuksia siitä, miten turhalta geometrian opiskelu tuntui. Vaikutus oli yhtä traumatisoiva kuin oma muistoni hukkaan heitetyistä kansakoulun liikuntatunneista, joilla turhaan yritin nostaa hernepussia varpailla jumppasalin lattialta.

Mutinaa on jo alkanut kuulua siitä, miten tämän uudistuksen myötä pitkälle matematiikalle ahtautuu lukiolaisia, joilla ei aihetta kohtaan ole mitään mielenkiintoa. Tämä voikin muodostua vielä ongelmaksi. Toisaalta kuuluu myös viestiä, jonka mukaan uudistuksen merkitystä esimerkiksi humanististen alojen opiskelijavalintaan on liioiteltu. Eli uudistuksen vastustajat ovat ehkä teilaamassa sitä vastoin parempaa tietoa, luulojen varassa? Montako lahjakasta humanistia on jäänyt vaille korkeakoulupaikkaa sen vuoksi, että valitsivat lyhyen matematiikan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Harkittuja ajatuksia
Miten ihmeessä koululaiset ja heidän vanhempansa tietävät, mihin nuoret suuntautuvat peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen? Millaista matematiikkaa heille pitäisi opettaa? Paljon on niitä ylioppilaita, jotka katuvat valintojaan.

Olen ehdottanut, että kansalaisille tarjotaan maksuttomia peruskoulun ja lukion matematiikan kertaus- ja täydennyskursseja. On ihan hullua haalia Suomeen ulkomaalaisia opiskelijoita niin kauan kuin omista ylioppilaista kymmeniä tuhansia jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Ei sinne humanistisiin opintoihin pääse sen enempää, vaikka matematiikkaa ei painotettaisikaan, mutta useampi ylioppilas saa halutessaan opiskelupaikan niin halutessaan.  

Keskikoulussa ei ollut tasokursseja, joten saattoi olla niitä, joille matematiikka ei ollut se ykkösjuttu  ja jotka eivät tykänneet geometriasta. Siihen saattoivat vaikuttaa myös opettajat, joissa tuohon aikaan oli paljon muodollisesti epäpäteviä. Minulla oli viiden keskikouluvuoden aikana kuusi matematiikan opettajaa, jotka yhtä vaille olivat epäpäteviä - tosin onnekseni opettivat hyvin.

Mutta kyllä meitä niitäkin oli, jotka hankimme ylimääräisiä harjoituskirjoja, jotta saimme matikkanälkämme sammutetuksi. Facebookin ryhmässä "Rakastan matematiikkaa" on lisäkseni ainakin yksi matikkamummi, joka tykkää geometriasta. Geometria on monella tapaa hyödyllistä ja kehittävää matematiikkaa. Valitettavasti sen opetuksen määrää on vähennetty rajusti. 
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Alli Huovinen
"Nykyinen matematiikan yliarvostaminen ..."
"Nykyinen matematiikan yliarvostaminen syö pohjaa pois muilta aineilta (esimerkiksi historialta)". Olen eri mieltä. Matematiikkaa ei arvosteta tarpeeksi, vaikka se äidinkielen ohella luo pohjan kaikelle muulle oppimiselle ja kulttuurille. Matematiikka on "tieteiden kuningatar". Matematiikka on mahdollistanut myös historian salasuuksien paljastamista. Matematiikan avulla lyhennettiin toista maailmansotaa, torjutaan koronaa ja ilmastonmuutosta, ... Näistä pitäisi kertoa myös matematiikan opiskelijoille.

Moneen kohtaan kirjoituksessa olisi kommentoitavaa. Elämänkokemusta on erityisesti matematiikan opettajan saralta. Sotaveteraani Yrjö Sarasteen kanssa olen samaa mieltä monessa asiassa. Olin ehdottanut itsekin ylioppilaskirjoituksia pakollisiksi, koska Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (Karvin) mukaan ne, jotka eivät kirjoita ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa, jäävät peruskoulun tasolle ja se ei ole kovin korkea nykyään. Millä Suomi selviää, kun matikka ei maistu?

Minulla ei ole mitään historiaa eikä muitakaan oppiaineita vastaan, mutta tuntuu kummalliselta tuo yleissivistyksestä hätäileminen, koska yleissivistystä - historiaakin - tulee joka tuutista muuten paitsi tärkeää matematiikkaa ja sen historiaa. Pitkä matematiikka laajentaa yleissivistystä, joten suosittelen sitä kaikille, mutta ennen kaikkea peruskoulu pitäisi panna kuntoon. Lukion kuormittavuus johtuu siitäkin, että matematiikkaa on siirretty sieltä lukioon.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Karppinen
Vast: "Nykyinen matematiikan yliarvostaminen ..."
Hei,
Kiitos erinomaisesta vastauksestasi. Vaikka arvostusasiat ovat ainakin osittain mielipideasia, sallinet, että heitän mainitsemiisi seikkoihin oman näkemykseni.

Niin kuin jo kirjoituksessani totesin, en todellakaan väheksy matematiikan arvoa ja merkitystä. Kuitenkin se, että matematiikka luo (äidinkielen kanssa) pohjan kaikelle muulle oppimiselle ja kulttuurille on mielestäni aika rohkea väite, jota pitäisi perustella enemmän. Uskaltaisin itse asiassa väittää, että filosofia olisi enemmänkin siinä roolissa. Ehdottomasti toki matematiikkaa osaavalle aukeaa monet ovet ja ikkunatkin.

Matematiikan hyödyllisyyttä ei varmaan monikaan kiistä, mutta maailmassa tarvitaan muutakin. Vaikka luonnontieteet, kuten biologia, hyödyntävät matematiikkaa intensiivisesti, ne ovat ennen kaikkea oma tieteenalansa. Biologin ydinosaamista on biologia. Yliopistojen valintapisteissä ydinosaaminen tuntuu olevan matematiikka.

Mitä tulee peruskoulun matematiikkaan, niin sanoisin, että sekin taso on jo hyvinkin korkea. Ei ehkä lukiossa tai yliopistossa opetettuun verrattuna tai insinöörinä toimimiseen, mutta elämään ja ei-matemaattisesti orientoituneisiin ammatteihin (esim. kaikenlaiset käsityöammatit) kylläkin täysin riittävä. Tämä siis olettaen, että peruskoulun matematiikka on hallussa. Jos ei, niin sitten tulee kyllä ongelmia.

Yleissivistyksestä en ole lainkaan huolissani, vaan siitä, että nuoret eivät uskalla lukea aineita, jotka kiinnostavat heitä, matematiikan paineen takia. Suomi tarvitsee myös humanististen alojen edustajia, ja vaikka matematiikka on ehdottomasti tärkeä apuväline niissäkin, niin pääpainon pitää kuitenkin olla itse alalla eikä matematiikassa (kuten jo vähän biologiasta puhuessani viittasin.)
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: "Nykyinen matematiikan yliarvostaminen ..."
Hyvää suomalaisen musiikin päivää!

Pythagoras jakoi matematiikan neljään osaan, jotka olivat geometria, aritmetiikka, tähtitiede ja musiikki.

Koskaan ei tiedä, missä sitä matematiikkaa tarvitsee ja mitä hyvää sillä voisi tehdä, jos osaa. Muuan pitkän matematiikan suorittanut musiikin maisteri ryhtyi opiskelemaan matematiikkaa ja tietojenkäsittlyoppia. Nyt hän on erikoistunut tietoturvaan. 
  
"Onnea on se, että tavoittelee jotakin, ei suinkaan tavoitteensa saavuttaminen", julisti filosofi esitelmässään.
"Oletteko koskaan juossut sateisena yönä viimeisen bussin perässä?" tiedusteli muuan kuulija.

  "matematiikka luo (äidinkielen kanssa) pohjan kaikelle muulle oppimiselle ja kulttuurille". Näin se vaan on! Kun nuo ovat hallussa, on mahdollisuus oppia muutakin. Lukemalla sitä historiaakin paljon oppii ja nykyaikana myös liikkuvasta mediasta. Nuoret eivät kuulemma katso televisiota eivätkä kuuntele radiota. Jääkö muu kuin koulussa oppiminen olemattomaksi? 
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Alli Huovinen
Keskustellaanpa yleissivistyksestä!
On se harmi, ettei verovaroilla kustannettu Yle anna ohjelma-aikaa "tieteiden kuningattarelle", matematkalle. Heinäkuussa 2022 oli Helsingissä matematiikan maailman merkittävä tapahtuma, Fieldsin mitalien jakotilaisuus. Ylen uutisista näin pienen jutun. Olisi tuo tilaisuus kannattanut näyttää kansalle ja yleissivistää siitä, miksi matematiikka on ollut tärkeää kautta aikojen.

"Ellet tunne menneisyyttä, et voi ymmärtää tulevaisuutta", pätee erityisesti matematiikkaan. Harva tuntuu tietää, että suomalainen matemaatikko Lars Ahlfors oli Fieldsin mitalien ensimmäisiä saajia vuonna 1936. Ahlforsista on sanottu, että hänen merkityksensä on suurempi kuin A. I. Virtanen. Suomalaiset matemaatikot Väisälät, Nevanlinnat, Ahlfors, ... pitäisi saada dokumenteiksi ja elokuviksi ja kertoa heistä televisio- ja radio-ohjelmissa. Akateemikko Olli Lehto teki kulttuurityön kirjoittamalla heistä kirjat.

Turun matemaatikoita kiitämme täällä pohjoisessa. Sieltä kulkeutuivat lukuteoria, salausmenetelmät ja koodausteoria Oulun yliopistoon. Niinpä muun muassa kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen on Oulun yliopistosta valmistunut matemaatikko.

Muuan historian opiskelija sanoi ajatelleensa, että "piut paut koko matematiikalle, kun pääsee lukiosta", mutta tutkimusta tehdessään törmäsikin siihen. ILtasaduksi suosittelen tosipohjaista tarinaa "Katastrofin lyhyt valmistusohje" (Aatos Lahtinen Solmu 2/2017).
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.