On hyvä asia, että Turun kaupunki on päättänyt selvittää Kupittaankadun pyöräilyreitin toteuttamista vaihtoehtona Itäisen Pitkänkadun pyöräkaistoille.
Jo kaksi vuotta sitten, 24.11.2020, Martinrantaseura ry, Asukasyhdistys Kerttuli ry ja Keskikaupunkiseura Tälpual jokke ry lähettivät kaupungin liikennesuunnittelulle lausunnon, että polkupyöräliikenne tulee keskittää viereiselle Kupittaankadulle ja pysäköintimahdollisuudet Itäisen Pitkänkadun varressa pitää säilyttää. Lisäksi todettiin Kupittaankadun olevan kustannustehokas ratkaisu.
Nämä väittämät pätevät edelleen. Kustannustehokkuuden merkitys on korostunut, sillä yleiset rakentamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Vähemmän liikennöity ja vähämeluinen Kupittaankatu on Itäiseen Pitkäänkatuun verrattuna erinomainen vaihtoehto polkupyöräliikenteelle. Kupittaankatu on idyllinen, kaunis, puutalojen ympäröimä, paremmin jalankulun ja pyöräilyn mittakaavassa kuin vilkasliikenteinen Itäinen Pitkäkatu. Kupittaankatu on saman suuntainen kuin Itäinen Pitkäkatu. Katujen etäisyys on vain 70 metriä.
Jo nykymuodossaan Kupittaankadulla on mukava pyöräillä: autoliikenteen määrä on vähäinen ja kadulla on pääosin 30 km/h nopeusrajoitus. Alhaisempi 30 km/h nopeus hillitsee melua ja parantaa merkittävästi kevyen liikenteen turvallisuutta, koska autojen pysähtymismatkat lyhenevät.
Kupittaankadun pyöräilyturvallisuutta voi kehittää kohtuukustannuksin: Edullisimmillaan kadun voi pitää lähes sellaisenaan, mutta 30 km/h rajoitus tulisi asettaa kadun koko matkalle. Lisäksi saattaa olla tarpeen rakentaa ajoradan kavennuksia tai estää moottoriajoneuvojen läpiajoa liikennemerkein tai -estein. Eräänä vaihtoehtona voisi olla pihakatu, jossa nopeusrajoitus on 20 km/h.
Autojen parkkipaikat ovat edelleen välttämättömiä Itäisellä Pitkälläkadulla. Kaikki eivät kulje julkisilla, jalan tai pyörällä – autojakin tarvitaan, vaikka Turun seudulla on mainio Föli-joukkoliikenneverkosto.
Moni alueelle tuleva työntekijä tulee lähikunnista sellaisilta alueilta, missä ei ole joukkoliikennettä käytettävissä. Liityntäpysäköintikään ei ole ratkaisu, koska liityntäpysäköintialueita ei ole.
Vanhusten kotihoitajat, palveluautot, liikuntaesteiset, jakeluliikenne ja huoltoajot ynnä muut tarvitsevat parkkipaikkoja katujen varsille lähelle kohdetta. Myös asukas-, vierailu- ja asiointipysäköintimahdollisuuksia tarvitaan kadun varressa.
Henkilöautot ovat entistä isompia: Parkkipaikkojen mitoituksessa on syytä käyttää vähintään Rakennustieto Oy:n RT-kortin suosituksia (RT 98-11235).
On otettava huomioon, että Itäiselle Rantakadulle tulevat yksisuuntaiset pyörätiet vähentävät merkittävästi kadunvarren parkkipaikkoja itäisen keskustan ja Martin alueilla. Itäisellä Rantakadulla erilliset pyörätiet ovat tarpeen, jotta suositun jokirantareitin jalankulku ja pyöräily saadaan erotettua eri väylille nykyisen kapean yhdistetyn väylän sijasta.
Itäisen Rantakadun pyöräilyliikenteelle ei ole vaihtoehtoisia reittejä, mutta Itäisen Pitkänkadun pyöräilyliikenteelle on vaihtoehto – Kupittaankatu.
Polkupyöräliikenteen keskittäminen rauhalliselle Kupittaankadulle on kustannustehokas ratkaisu verrattuna siihen infrastruktuuriin, mikä tarvittaisiin pyöräkaistojen rakentamiseen Itäiselle Pitkällekadulle. Turun tiukassa taloustilanteessa kannattaa harkita edullisinta ratkaisua – Kupittaankatua.
Pyöräilyliikenteen keskittäminen Kupittaankadulle antaa mahdollisuuksia kohentaa nykyisellään ankean Itäisen Pitkänkadun viihtyisyyttä istutuksin, kivetyin saarekkein ja kivireunaisin pysäköintitaskuin sekä ajoradan kavennuksin suojateiden kohdalla. Istutuksille jää luonnollisesti enemmän tilaa, kun polkupyöräliikenne keskitetään Kupittaankadulle.
Tällaisessa asumisviihtyvyydenkin parantamisessa joudutaan tietysti kaupungin taloustilanne ottamaan huomioon.
Henrik Halonen
puheenjohtaja
Asukasyhdistys Kerttuli ry
Sirpa Kumlander
puheenjohtaja
Martinrantaseura ry
Henrik Carlstedt
puheenjohtaja
Keskikaupunkiseura Tälpual jokke ry
