Lukijan kolumni
Leo Lindstedt:

Maailma on sana

Kirjoitti kirjallisuuden valtionpalkinnon kahdesti saanut Samuli Paronen (1917–1974). Tähän hetkeen se sopii kuin osuisi naulankantaan. Erityisesti tiedotusvälineiden käyttäjien ja somessa seikkailevien on opeteltava medialukutaitoa ymmärtääkseen, mitä todellisuudessa tapahtuu.

Alan miettiä omaa historiaani. Lapsuuden kotiini tuli sekä Turun Sanomat että Turun Päivälehti. Isäni selitti, miksi ne kirjoittivat erilaisia tekstejä. Minulle selvisi pikku hiljaa urheilusta kiinnostuneena, miksi TS kirjoitti isoja juttuja TPS:stä ja TP esimerkiksi Turun Pyrkivästä ja millaisin sanakääntein. Isäni kertoi myös, mitä puolueita edustivat Uusi Aura ja Uusi Päivä, joista viimeksi mainittu tuli samassa talossa asuvan kaverini kotiin.

Nyt mainituista lehdistä ei ole jäljellä kuin yksi. Pitäisikö olla huolissaan? No, onhan meillä ÅU.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pertti Hemanus kirjoitti aikoinaan muun muassa teoksen Kirkon salaliitto. Otsikko viittasi kirkon ja konservatiivien eli lähinnä oikeiston yhteistyöhön myös tiedotusvälineiden kannanotoissa. Kirja avasi lisää silmiäni siitä, miten lehtiä pitää lukea. Ja Samuli Paronen kirjoitti: Ei Suomessa voi erota kirkosta, se on täällä kaikkialla.

Toimiessani luottamusmiesten kouluttajana Kiljavan opistolla sain tehtäväkseni opettaa kirjoittamista ja tiedottamista. Siihen kuului muun muassa lehtien sisällön analysointi. Mukana oli ns. puolueettomia kuin myös eri puolueiden lehtiä.

Vertasimme esimerkiksi, mikä oli samana päivänä ilmestyvän lehden pääkirjoituksen aihe, mikä juttu sai eniten tilaa ja suurimmat otsikot ja kuvat. Lisäksi kunkin piti valita lukemastaan lehdestä tärkeimpänä pitämänsä juttu. Lopuksi mietimme, miten näennäisesti eri asioita käsittelevät jutut liittyivät toisiinsa. Syntyi monta ahaa-elämystä erilaisten ajattelutapojen taustoista.

Juuri nyt voi miettiä, onko samantekevää kertoa, että SAK uhkaa lakolla tai että työntekijät taistelevat oikeuksistaan. Tai kuinka monta käsiparia vai hoitajaa päiväkodissa tarvitaan. Tai miksi kirjoitetaan, kuinka kallista vanhustenhoito on eikä miten saadaan sairaalle ihmisarvoinen vanhuus.

Lukija voi miettiä myös, mikä on hänen mielestään suomen kielen kaunein ja toisaalta rumin sana. Minun mielestäni ne ovat suvituuli ja kypärä.

Kirjoittaja on medialukutaidon opiskelija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jallu
Kypärä
Jokainen katselee maailmaa omien kokemustensa ja kotoa saamiensa lähtökohtien valossa. Ei siitä sen enempää.
Kirjoittaja nostaa sanan kypärä suomenkielen rumimmaksi sanaksi.
Olen siitä vahvasti erimieltä.
Kielitieteeilijöillä ja puhetta tutkivilla voi olla omat perusteet sille mikä sana on ruma tai kaunis.
Minulle kouluja käymättömälle ikämiehellle kypärä tuo mieleen turvavälineen jolla esimerkiksi teollisuuden ja rakennusalan työntekijät ja jääkiekkoilijat sekä myös tuolla ukrainassa kotimaataan puolustavat sotilaat suojaavat sitä arvoikkaint omaisuuttaan eli omia aivojaan.
Toivoisin myös pyöräilijöiden ja noilla skuuteilla huristelevien näin toimivan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Vast: Kypärä
"Kirjoittaja nostaa sanan kypärä suomenkielen rumimmaksi sanaksi."
- Äänneasu kypärässä on ruma, mutta sanana se on turvaa tuova ja siinä mielessä positiivinen. Oma ehdotukseni on äpärä. Se on sekä äänneasultaan sekä sisällöltään ruma ja halventava. Pilkkanimeksi tosin siis täydellinen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kypärä
Monet eivät pidä y:stä, ä:stä ja ö:stä, vaikka eiväthän ne sen kummempia äänteitä ole kuin muutkaan. Kirjoitetussa englannissa niitä ei ole, mutta ääntäessä saatetaan olla aika lähellä ä:tä ja ö:tä (ei kylläkään y:tä). Häpeävätköhän suomalaiset omaa kieltään ja kaikkea sellaista siinä, joka ei muistuta englantia? Minusta esim. syksy, äiti ja yö ovat ihan nättejä sanoja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Lindstedt
Vast: Kypärä
Kun olin 10-15 vuotias, rakennus- teollisuusaloilla eivät kypärät olleet yleisiä tai pakollisia, pyöräiljöillä ei ollut kuin kilpailuissa nahkakypärä. Maailma on muuttunut kovavauhtisemmaksi, vaarallisemmaksi ja teknisemmäksi.
Liikenteen vilkastuessa erityisesti pyöräijöitten mahdollisuus saada päävamma on lisääntynyt, !940 ja 50 -lukujen lapsille polkupyörä oli vapauden symboli, ja kypärä ilman muuta tuon hulmuavan tukan tuovan nautinnon rajoitin- Sota on tietenkin kaikkein vaarallisinta ja tyhmintä, joten kaikki siihen liittyvät käsitteet ovat minun kauneustajussa rumia. En toki kiellä kypärän tuomaa turvaa.
Minun isäni oli äpärä ja hyvä isä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Vast: Kypärä
"Monet eivät pidä y:stä, ä:stä ja ö:stä, vaikka eiväthän ne sen kummempia äänteitä ole kuin muutkaan."
- a- , o- ja u-äänteet ovat takavokaaleja kun taas ä, ö ja y ovat etuvokaaleja. Veikkaan, että takavokaalit ovat vanhempia, mutta en löytänyt lähdettä. Sinänsä jännää, että suomessa on isä ja äiti, kun taas muissa kielissä tyypillisesti mama ja papa. Luulisi, että vauva oppii ensin takavokaalit ja siksi kaksi tärkeää sanaa sisältävät a:n eikä ä:tä. Mutta tämä on maallikon pohdintaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Vinoutunutta uutisointia pakkosyötöllä
"Juuri nyt voi miettiä, onko samantekevää kertoa, että SAK uhkaa lakolla tai että työntekijät taistelevat oikeuksistaan."
- Nuo ovat eri näkökulmia. Eri lehdillä on erilainen politiikka ja sen mukaisesti myös jutut muotoutuvat erilaisiksi. Tämä on sananvapautta. Ihmiset voivat sitten periaatteessa valita, minkä tyyppisiä uutisia haluavat lukea ja minkälaisen näkökulman omaksuvat. Tätä taustaa vasten YLE:n rooli on ongelmallinen. Jokainen joutuu siitä maksamaan, mutta sen sisältö ei ole tasapuolinen tai puolueeton. Tästä syystä opposition vaatimukset YLE:n rahoituksen leikkaamisesta ovat tervetulleita ja mediakenttää puhdistavia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Vinoutunutta uutisointia pakkosyötöllä
Nähdäkseni Lindstedt ei vaatinutkaan medialta edes teoriassa puolueettomuutta, jota tietenkään ei koskaan voida täysin saavuttakaan. Hän vain muistutti meitä siitä, että media ei ole puolueeton, mikä onkin hyvä muistaa kaikkea mediaa seuratessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.