Lukijoilta

Uudesta huumestrategiasta on keskusteltava avoimesti ja tieteeseen pohjautuen

Professori Martti Vastamäen vastaus (TS 17.11.) kirjoitukseeni (TS 10.11.) jatkaa tärkeää keskustelua Suomen huumepolitiikasta. Vastamäen kirjoitus antaa kuitenkin virheellisesti ymmärtää, että olisin kirjoittanut vain käyttötiloista. Käsittelin niitä vain kahdessa lauseessa, sillä käyttötilat eivät olleet alkuperäisen kirjoitukseni painopisteenä. En myöskään perustellut käyttötilojen tarvetta Suomen huumekuolemien määrällä, kuten Vastamäki väittää.

Vastamäen väite siitä, että huumekuolemat eivät olisi käyttötilat vuonna 1986 käyttöön ottaneessa Sveitsissä vähentyneet, ei kestä päivänvaloa. Sveitsissä menehtyi huumeisiin vuonna 1995 peräti 379 ihmistä. Vuonna 2019 vastaava luku oli 144. Tämä ja Sveitsissä saavutetut muut positiiviset vaikutukset on saavutettu kokonaisvaltaisella muutoksella, jossa käyttötilat ovat olleet yksi merkittävä palanen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Norjassakin käyttötiloilla on saavutettu selkeitä hyötyjä muun muassa avun saannin sekä hoidon ja palvelujen pariin pääsemisen muodossa.

Vastamäki on oikeassa siinä, että Suomessa käyttötilojen vaikutus akuutteihin yliannostuskuolemiin ei olisi niin merkittävä kuin esimerkiksi opioidikriiseistä kärsivissä maissa. Käyttötiloilla kyettäisiin kuitenkin yhä estämään pitkäaikaiskäytöstä aiheutuvia kuolemia, kuten A-Studiossa (8.8.2022) vieraillut THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto huomauttaa.

Nykyinen signaalimme ei käytännössä toimi. Tämä ei yllätä, sillä kieltolaki harvoin saa mitään positiivista aikaan.

Lisäksi maailman esimerkkien kaltaisesti Suomen huumeprofiili voi tulevaisuudessa muuttua hyvin nopeasti sellaiseksi, jossa käyttötilojen akuutteja yliannostuskuolemia estävä vaikutus olisi suurempi.

Keskustelu käyttötiloista avaa luonnollisesti keskustelun lakimuutoksesta. Ottamatta sen laajemmin kantaa lakimuutokseen on huomautettava, että käyttötiloihin liittyvän lakimuutoksen keskiössä oleva huumeiden dekriminalisaatio eli hallussapidon ja käytön rikosoikeudellisista seurauksista luopuminen ja Vastamäen käyttämä laillistaminen ovat kaksi tyystin eri termiä. Näiden erottelu on selkeyden vuoksi oleellista.

Olen kaikesta huolimatta varma, että haluamme samaa: paremmin voivan maan ja sen kansalaiset. Vastamäen lopussa esittämät parempi hoitoonpääsy ja tehokkaampi rikollisten kaitseminen ovat kantoja, joita jokainen – myös ja kenties erityisesti uudistusta esittävä – haluaa. Ironisesti juuri noita kantoja esitetyt uudistuksetkin edistävät.

Vastamäen huoli politiikkamme välittämästä signaalista on ymmärrettävä. Huumetilanteemme on kuitenkin jo yksi Euroopan heikoimmista. Kokeilu ja ongelmakäyttö ovat vain lisääntyneet. Nykyinen signaalimme ei siis käytännössä toimi. Tämä ei yllätä, sillä kieltolaki harvoin saa mitään positiivista aikaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarvitsemme tieteeseen nojaavaa päätöksentekoa. Sen sijaan, että toisin ajattelevat tavoittelisivat huumemyönteisempää Suomea tai vähättelisivät huumeiden haitallisia vaikutuksia, kyse on päinvastoin siitä, että nykytilanteesta kannetaan huolta ja siihen halutaan muutos.

Se, että autamme, hoidamme ja tuemme heikossa asemassa olevia ja heidän läheisiään, on mielestäni erittäin pätevä tapa käyttää arvokkaita ja rajallisia verovarojamme. Eikö se olisi nimenomaan signaali, jonka yhteiskuntana haluamme antaa?

Tommi Terä

varavaltuutettu

Turun KD:n puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Reinne
Huumekuolemien määrä
Miksiköhän käyttöhuonekeskusteluissa jatkuvasti unohdetaan mainita sosiaalisen majoittamisen vaikutukset käyttötottumuksiin ja huumekuolemien määrään.
Jostakin syystä halutaan johtaa keskustelua siihen suuntaan että yhteiskunnan pitäisi tarjota paremmat mahdollisuudet huumeiden käytölle ja siten lisätä käyttäjämääriä yleisen hyväksynnän myötä kun tosiasia kuitenkin on että yksittäiset huumekuolemat vaikuttavat pikemminkin ehkäisevästi uusien käyttäjien määrien osalta jolla kokonaisuutena on suurempi merkitys kuin yksittäisen käyttäjän huumeiden käytön helpottaminen!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tommi Terä
Vast: Huumekuolemien määrä
Näillä uudistuksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että huumeiden käytölle haluttaisiin tarjota paremmat mahdollisuudet tai käytöstä haluttaisiin tehdä hyväksyttävämpää. Uudistuksilla halutaan auttaa ongelmakäyttäjiä ja tuoda heidät hoidon ja palveluiden pariin. Käyttötilat ovat yksi maailmalla toteutettu ratkaisu, jolla on onnistuneesti ratkaistu huumeiden ongelmakäyttöön liittyviä haasteita.

Selvitysten mukaan huumeiden käyttö ei ole käyttötilojen myötä lisääntynyt, vaan päinvastoin jopa vähentynyt. Tämä siis tiloissa käyvien käyttäjien kohdalla. (Yleisestihän huumeiden käyttö esim. Suomessa on lisääntynyt vuosi vuodelta) Tämä johtuu avun, hoidon ja palveluiden piiriin pääsystä, jonka johdosta moni huumeriippuvainen on kokenut käytön lopettamisen mahdollisena kenties ensimmäistä kertaa elämässään.

Toivon lisäksi, että yhteiskuntana haluamme aina pyrkiä auttamaan heikoimmassa asemassa olevia. Yksikin huumekuolema on liikaa ja meidän tulee pyrkiä estää jokainen niistä. Vaikka emme siihen yltäisikään, on se tavoitteena hyvä. En halua, että yhtäkään ongelmakäyttäjää hylätään oman onnensa nojaan sillä ajatuksella, että hänen kuolemansa toimisi jonain viestinä muille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Jaa
Todella vaikea ymmärtää miten huumeiden käyttäjiä auttaa paapominen? Ainut oikea keino on lopettaa käyttö ja se loppuu tekemällä käyttömahdollisuudet tarpeeksi vaikeiksi ja ennen kaikkea lopettamalla huumeiden kauppaaminen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Jaa
Valitettavasti vaan on todettava että Suomessakin huumesota on hävitty, jospa edes joltain osin saataisiin edes oleva tilanne vakiinnutettua niin sekin olisi jo jotain.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Mites tämä nyt meni
"käyttötilat vuonna 1986 käyttöön ottaneessa Sveitsissä... ...menehtyi huumeisiin vuonna 1995 peräti 379 ihmistä. Vuonna 2019 vastaava luku oli 144." Tämä hämmentää. Tilat otettiin käyttöön 1986, ja 1995 kuoli "peräti" 379. Tästä saa käsityksen, että 379 on erityisen korkea luku. Kävikö siis niin, että tilojen käyttöön ottamisen jälkeen kuolleisuus ensin kasvoi, ehkä voimakkaastikin, ennen kuin alkoi laskea (ilmeisesti alle lähtötason)? Se olisi hyvä sanoa suoraan. Tieto on tarpeen arvioidessa objektiivisesti käyttöhuoneiden hyötyjä ja haittoja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tommi Terä
Vast: Mites tämä nyt meni
Hyvä huomio! Kyseinen tilasto, jossa Sveitsin huumekuolemia oli listattu, alkaa vuodelta 1995. Tästä johtuen raportoin huumekuolemien määrän vuoden 1995 perusteella.

Sveitsin huumekuolemien määrähän kymmenkertaistui vuosien 1970-1990 välillä. Tämän jälkeen luvut ovat laskeneet. Käyttötiloilla on tähän varmasti oma vaikutuksensa, mutta (kuten tekstissäni mainitsen) kokonaismuutoksen taustalla on myös laajempi uudistus. Sveitsissä otettiin käyttöön ns. neljän pilarin malli vuonna 1994, johon lukeutui myös laajempi käyttötilojen käyttöönotto.

Huumestrategian päivitys eli suurempi huumepoliittinen kokonaisuudistushan oli minun alkuperäisen (10.11. julkaistun) tekstinikin pointti. Käyttötiloista tai muista yksittäisistä toimenpiteistä keskustelu on toki arvokasta. Samalla kansainvälisistä esimerkeistä on selkeästi todettavissa, että niiden onnistuminen ei ole johtunut mistään yksittäisestä toimenpiteestä, vaan uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Mites tämä nyt meni
Kiitos selvennyksestä. Mutta nyt tuli sitten uusi kysymys :-)

Jos tilasto alkaa vuodesta 1995, mistä tiedetään, että "Sveitsin huumekuolemien määrähän kymmenkertaistui vuosien 1970-1990 välillä". Onko kyseessä siis kaksi eri tilastoa? Ovatko ne verrannolliset? Onko jotain käsitystä siitä, mitä tapahtui välillä 1990-1995? Sen luulisi olevan aika kiinnostava jakso mm. noiden käyttöhuoneiden käyttöön oton vuoksi. Miksi tilasto aloitettiin (uudelleen) vuonna 1995?

Sen kyllä ymmärrän, että käyttöhuoneet ovat vain osa huumepolitiikkaa eivätkä yksin ratkaise huumeiden käytön ja huumekuolemien yleisyyttä. Jäivät vain kiusaamaan nuo lievät epämääräisyydet tilastotiedoissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tommi Terä
Vast: Mites tämä nyt meni
Hyvä kysymys tämäkin! :)

Kyllä noista tietoa löytyy ja ihan samaa tilastoa ovat. Täältä löytyy tietoa pidemmältä aikaväliltä Sveitsin huumekuolemien kehityksestä: https://ind.obsan.admin.ch/en/indicator/monam/drug-related-deaths

Sieltä alhaalta löytyy "Further information" -kohdasta ranskaksi ja saksaksi ladattavissa oleva "Drug-related deaths in Switzerland (2020)" -tiedosto, jossa on maan huumekuolemien tilastot 1974-2017. (En viitsi tähän suoraa linkkiä laittaa, koska tuo linkki sitten lataa jo tiedoston koneelle, joka on ehkä hieman epämukavaa.) En itsekään ollut tutustunut juuri tähän tilastoon omaa kirjoitustani tehdessäni, vaan olen lukenut Sveitsin huumepolitiikasta tehtyjä raportteja.

Joka tapauksessa tilastoista näkee selkeästi, miten heroiini saapuminen 1970-luvulla alkoi vaikuttamaan huumekuolemien määrään. Tässä on hyvin paljon samaa kuin Portugalin kehityksessä hieman myöhemmin. Huumekuolemien määrät nousivat Sveitsissä pahimmillaan yli 400:aan per vuosi, mutta vuoden 1994 jälkeen suunta kääntyi. Parhaimmillaan on päästy 121 kuolemaan per vuosi (2012), jonka jälkeen taso on vakiintunut 130-140 kuolemaan per vuosi viime vuosien aikana.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.