Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on osa hyvinvointialueen järjestämisvastuuta
OECD:n arvioissa terveydenhuollon kustannuksista 13 prosenttia kuluu virheiden ja haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomessa haitat aiheuttavat yli miljardin vuosikulut.
Kun kulut jaetaan hyvinvointialueittain, maksaa korjaaminen Varsinais-Suomessa joka vuosi 87,5 miljoonaa. Summa sisältää vain terveydenhuollon osuuden. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuspuutteiden lisäkustannuksista ei ole tietoa.
Haittatapahtumista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Turvallisuustyö myös vähentää inhimillistä kärsimystä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022–2026. Se antaa hyvät työkalut ja mittarit turvallisuuden parantamiseksi. Päämäärän ja toimenpiteiden toteutumista seurataan myös kansainvälisin mittarein.
Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon.
Samalla käynnistetään asiakas-/potilasturvallisuuden toteutumisen säännöllinen seuranta. Työssä hyödynnetään kansallisessa valtioneuvoston rahoittamassa Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt -hankkeessa kehitettyä mittaristoa, jota on jatkokehitetty Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa. Mittaristo on tarkoitus ottaa käyttöön tulevalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen valtakunnallisena tehtävänä on koordinoida toimeenpanoa auttamalla ja tukemalla hyvinvointialueita. Keskuksessa valmistuu konkreettinen toimenpideohjelma ja itsearvioinnin mittaristo. Keskus tuottaa materiaaleja ja jakaa tietoa, kokoaa asiantuntijat kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä verkostoihin sekä toteuttaa toimeenpanon seurannan ja arvioinnin.
Hyvinvointialueella juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevien vuosien asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja seurantatietoa kerätä ja arvioida jatkuvasti. Tämä tarkoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tavoitteiden kirjoittamista hyvinvointialueen strategioihin ja turvallisuusasioiden säännöllistä esittelyä hyvinvointialueen päättäville ja arvioiville toimielimille.
Haittatapahtumista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä.
Kriittistä on myös sisällyttää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laatua varmistavat kriteerit ostopalvelu- ja ulkoistamissopimuksiin, myös hankittaviin etä- ja digipalveluihin.
Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu ovat riittävän tasoisia. Keskus on julkaissut hyvinvointialueiden valmistelun tueksi näihin kaikkiin tarkistuslistat.
Toiminta edellyttää hyvinvointialueella myös riittävät turvallisuusosaamisen resurssit. On muistettava, että ennaltaehkäisy on monin verroin edullisempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen.
Riskit kasvavat murroksissa. Turvallisuuden varmistaminen on osa hyvinvointialueen järjestämisvastuuta. Strategian toimeenpano ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin. Päättäjillä on päätöksenteon paikka.
Hanna Toiviainen
ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Petteri Lankinen
sairaanhoitopiirin johtaja, TYKS-erityisvastuualueen potilasturvallisuuslähettiläs, LT, Dosentti, eMBA, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Mikko Pietilä
vt. sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, eMBA, kardiologian erikoislääkäri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Arja Pekonen
vs. potilasturvallisuuspäällikkö, sh, TtM, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
