Paikalliset tiedotusvälineet ansaitsevat tukea
Moniääninen, elinvoimainen journalismi on demokratian ehto. Kun digitaaliset alustat ovat muuttaneet ihmisten tavan kuluttaa mediaa, perinteiset ja ammattimaiset tiedotusvälineet ovat joutuneet vaikeuksiin. Korona-aika supisti mainostuloja rajusti.
Erityisesti murros on kurittanut paikallislehtiä – moni lukijoille tuttu ja läheinen lehti on lakkautettu. Se vaarantaa paikallisdemokratian toteutumisen, koska kunnallista päätöksentekoa ei seurata entiseen tapaan.
Median murros on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta meidän ei ole pakko antautua sen vahingollisimmille seurauksille. Olen jo keväällä 2020 tilannut selvityksen, millä tavoin tiedotusvälineitä voisi tukea kriisitilanteessa. Toteutimme kiireellisen tuen, joka mahdollisti yli 300 journalistin työn puolen vuoden ajaksi. Tuen avulla toimitukset saattoivat keskittyä vaativiin uutishankkeisiin ja tarjota myös nuorille tilaisuuden tulla alalle.
Ministeriömme asettama asiantuntijaryhmä esitti loppuraportissaan keväällä 2021 pysyviä tukimuotoja uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoaville tiedotusvälineille. Edellisvuoden hyvän kokemuksen nojalla tärkeimmäksi tukimuodoksi nousi toimituksellinen tuotantotuki, joka vahvistaisi sekä painettujen että sähköisten välineiden sisältöä kotimaiselle yleisölle kotimaisilla kielillä.
Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva postilaki ei pysty ratkaisemaan paikallisten tiedotusvälineiden haasteita, vaan vain varmistamaan viisipäiväisten lehtien jakelun myös syrjäisemmille seuduille. Tarvitsemme pysyvän tuen, joka perustuu asiantuntijoiden arvokkaaseen työhön.
Viestinnästä vastaavana ministerinä esitin viime kevään kehysriihessä 20 miljoonan euron panostusta mediatukeen. Koska talouden tila on haastava, ei tuelle valitettavasti löytynyt rahoitusta. Pidän tärkeänä, että huolella valmisteltu esitys olisi mukana seuraavan hallituksen ohjelmassa – toteutettavissa vaikka välittömästi.
Tiedotusvälineitä tukemalla tuemme kansanvaltaa.
Timo Harakka
liikenne- ja viestintäministeri (sd)
