Filosofia on tieteiden äiti. Aluksi oli vain filosofiaa ja sen piirissä käsiteltiin kaikkia asioita. Vasta myöhemmin filosofian perustalta syntyi muita tieteitä, niin sanottuja erityistieteitä, esimerkiksi matematiikka, fysiikka, biologia, astronomia, kielentutkimus ja psykologia.
Nykyään tieteenaloja on kymmenittäin ja niitä syntyy koko ajan lisää. Monitieteisyydestä puhutaan silloin, kun eri tieteenalojen tutkijat tekevät yhteistyötä esimerkiksi koronavirustutkimuksessa. Filosofian tutkijat osallistuvat aktiivisesti myös tällaiseen monitieteiseen tutkimustyöhön.
Mikä on filosofian merkitys ihmiselle? Onko filosofia ”vain” teoreettista ja arkielämälle vierasta ja tarpeetonta pohdintaa?
Näin ei suinkaan ole, vaan filosofiasta on moneksi. Filosofia tarjoaa eväitä erilaisten (elämän)kysymysten ratkaisemiseen, auttaa ymmärtämään sen, mikä on mahdollista toteuttaa omassa elämässään, ylipäätään maailmassa. Filosofian opiskelu antaa myös taitoja, joita tarvitaan erilaisten innovaatioiden syntymiseen.
Tieteen akateemikko ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto muistuttaa: ”Meillä [Suomessa] on pitkä osallistuvan filosofian perinne.” Hän lisää: ”Filosofiassa opittua ajattelun taitoa kohdistetaan ajankohtaiseen yhteiskunnassa esiin nousevaan kysymykseen.”
Filosofien ei tule koskaan – eikä etenkään näinä (humanistisen) sivistyksen vastaisina aikoina – vaieta filosofian merkityksestä ja ylipäätään laaja-alaisen humanistisen sivistyksen korvaamattomasta arvosta.
On aivan selvää, ettei esimerkiksi onnellisuudelle tai hyvälle elämälle voida antaa self help -kirjojen niksiluetteloa, vaikka myös jotkut akateemisen koulutuksen saaneet filosofit ovatkin alkaneet myydä tuotteitaan onnellisen elämän kukoistamiseksi. Sellainen ”filosofointi” tekee karhunpalveluksen elämänkysymyksiinsä vastausta etsiville ihmisille ja myös filosofialle merkittävänä koulun oppiaineena ja akateemisena tieteenalana.
Filosofien ei tule koskaan – eikä etenkään näinä (humanistisen) sivistyksen vastaisina aikoina – vaieta filosofian merkityksestä ja ylipäätään laaja-alaisen humanistisen sivistyksen korvaamattomasta arvosta. Filosofien pitäisikin laskeutua nykyistä enemmän norsunluutorneistaan kertomaan, mistä filosofiassa on kysymys ja millä tavoin se vaikuttaa monin tavoin tieteessä ja ihmisten arjessakin, niiden merkittävänä voimana.
Mutta asioita yksinkertaistavaa ja liiaksi amerikkalaiseen positiiviseen psykologiaan perustuvaa sekä katteettomia lupauksia suoltavaa filosofiaa ei tarvita lainkaan. Tämänkin takia on tärkeää, että filosofit ovat aktiivisesti yhdessä mukana erilaisilla foorumeilla, jotta filosofian todellinen merkitys ja mahdollisuus vaikuttaa tieteeseen sekä ihmisten elämään tulevat mahdollisimman monille, toivon mukaan kaikille, tiettäväksi.
Filosofian teoreettinen perusta mahdollistaa sen, että sitä voidaan soveltaa moniin eri konteksteihin. Mutta soveltamisen tulee tapahtua filosofian eikä sen ulkoisten tekijöiden ehdoilla. Näin filosofia voi monin tavoin palvella ihmisten elämää ja auttaa heitä etsimään relevantteja ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tieteen ja arkielämän kysymyksiin.
Matti Taneli
kasvatustieteen tohtori, filosofian opettaja ja pappi
Turku
Matti Häyry
filosofian professori
Helsinki
