Lukijoilta

Yritykset pitävät hyvinvointiyhteiskunnan hengissä

PEKKA AHO
Nyt on erityisen tärkeää huolehtia yritysten elinvoimasta ja samalla veronmaksukyvystä. Kun ajat huononevat, huudetaan hyvinvointiyhteiskuntaa apuun aina enemmän ja enemmän, sanoo kirjoittaja.
Nyt on erityisen tärkeää huolehtia yritysten elinvoimasta ja samalla veronmaksukyvystä. Kun ajat huononevat, huudetaan hyvinvointiyhteiskuntaa apuun aina enemmän ja enemmän, sanoo kirjoittaja.

Viime aikoina on puhuttu paljon hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta. Erityisesti keskustelua on ollut yhteiskunnan varojen jakamisesta kaikkien tarvitsevien ja koko ajan lisääntyvien kohteiden kesken.

Hyvinvointialueuudistus, koronapandemia, Ukrainan sota ja lähestyvät vaalit ovat tuoneet erilaisia tarpeita käyttää julkista rahaa paljon ja viisaasti. Tässä keskustelussa jää valitettavan vähälle huomiolle se, mistä nuo jaettavat varat tulevat.

Vuosittaisia verotietoja ihmetellessä ei voi olla huomaamatta, miten suuri rooli yrityksillä on hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittajina. Yritystoiminnan yhteydessä maksettavien ja tilitettävien verojen määrä nousee vuosittain kymmeniin miljardeihin euroihin. Jo yksinomaan yhteisöjen tuloverona yritykset maksoivat viime vuonna yli 7,3 miljardia euroa.

Suurimpiin maksajiin kuuluu muun muassa varsinaissuomalainen Bayer, jonka verot ylittivät viime vuonna 115 miljoonaa euroa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteisöveroista kolmasosa tilitetään kunnille ja kaksi kolmasosaa valtiolle. Yhteisöverojen lisäksi yritykset tilittävät ja maksavat useita veroja ja veronluonteisia maksuja, joilla niinikään kustannetaan hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja. On siis äärettömän tärkeää, että meillä on hyvinvoiva yrityskenttä, joka tuottaa lisäarvoa sekä erilaisia tuloja ja maksuja yhteiskunnalle.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työllistämiseen liittyen yritykset tilittävät esimerkiksi ennakonpidätyksiä, työeläkevakuutusmaksuja, sosiaaliturvamaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja.

Yritys maksaa itse suoraan yhteisöveron, ympäristöverot, kiinteistöveron ja työnantajan osuuden eri vakuutusmaksuista. Osa veroista, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, peritään asiakkailta tuotteiden hinnassa ja osa taas työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä.

Vuosittaisia verotietoja ihmetellessä ei voi olla huomaamatta, miten suuri rooli yrityksillä on hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittajina.

Mitään näistäkään verotuotoista ei syntyisi ilman yritystoimintaa, vaikka ne eivät jääkään suoraan yritysten kustannuksiksi.

Verovirroilla kustannetaan meidän kaikkien käyttämiä hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten koulutusta, sosiaaliturvaa, liikenneinfraa sekä terveyden- ja sairaanhoitoa.

Jotta voisimme ylläpitää edes nykyisen tasoista hyvinvointiamme, on meidän välttämätöntä sekä pitää että houkutella lisää menestyvää yritystoimintaa niin koko maahan kuin Varsinais-Suomeen. Meidän on oltava veto- ja pitovoimainen niin yrityksille kuin työntekijöillekin.

Kysymme Turun kauppakamarissa säännöllisesti jäseniltämme, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijaintipäätöksiin. Listan kärjessä on pitkään ollut sopivan työvoiman saatavuus, mikä ei varmastikaan yllätä tällä hetkellä. Seuraavaksi tärkein asia on hyvät liikenneyhteydet eli raaka-aineiden, tuotteiden, asiakkaiden ja työntekijöiden sujuva liikkuminen alueella. Kolmanneksi nousee kasvukeskuksen sijainti alueella, mikä kertoo osaltaan alueen elinvoimasta ja vireydestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun kysymme yrityspäättäjiltä, mitkä ovat heille tärkeitä kilpailukykytekijöitä, eli mihin he satsaisivat yhteistä rahaa, on kolmen kärki selkeä: terveydenhuolto, koulut ja julkiset liikenneyhteydet. Nämä ovat nimenomaan asioita, joilla houkutellaan työvoimaa alueelle, säilytetään kasvukeskukset elinvoimaisina ja pidetään liikenneyhteydet kunnossa. Nämä ovat myös asioita, joiden rahoittamiseen yritykset itse vahvasti osallistuvat verojen ja veroluonteisten maksujen kautta.

Nyt on erityisen tärkeää huolehtia yritysten elinvoimasta ja samalla veronmaksukyvystä. Kun ajat huononevat, huudetaan hyvinvointiyhteiskuntaa apuun aina enemmän ja enemmän. Apua on tarjottavissa vain silloin, kun rahoitus on kunnossa.

Pidetään hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus kunnossa huolehtimalla yrityksistämme. Varmistetaan sekä työvoiman saatavuus – keinoja kyllä on – että liikenneinfran kunnossa pysyminen. Niillä päästään jo pitkälle.

Kaisa Leiwo

toimitusjohtaja

Turun kauppakamari

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Harri Siivonen
Eikös
Valtion verotuloista suurin osa tule kuitenkin esim arvonlisäverosta. Jonka maksaa loppukuluttaja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Eikös
Niin, vähän turhan paljon korostettiin yritysten tilityksiä, jotka eivät mene sen omista tuloista. En tiedä, oliko tarkoitus antaa se kuva, että yritykset maksavat kamalan monenlaisia maksuja (vaikka siis osin kyse on vain muiden rahojen tilityksistä), vai oliko tarkoitus esittää, että nämä tilittämiset rasittavat yrityksiä.

Epäilen kuitenkin, että työnantajat eivät erityisemmin toivo, että ne esim. maksaisisivat koko palkan sivukuluineen könttäsummana työntekijälle, joka sitten makselisi noita sivukuluja. Se voisikin kyllä olla mielenkiintoinen kokeilu :-) Voisi muuttaa käsityksiä esim. palkan rakenteesta, verotuksesta ja yritysten kuluista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Työvoiman saatavuus ja liikenneinfra
Näillä päästään jo pitkälle. Työvoiman saatavuus on myös yrityksen vastuulla. Oikean suuruisen palkan tarjoaminen parantaa työvoiman saatavuutta olennaisesti. Liikenneinfrakin on useimmissa kaupungeissa jo valmiina.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
KäPy
Julkinenkin tuottaa
Usein unohdetaan se, että julkinen taho tuottaa myös paljon. Terveydenhuolto ei ole vain sairauden houtia vaan myös ennaltaehkäisyä. Ehkäisemme vakaviakin sairauksia. Pidämme huolen että työkyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Tuotamme terveempiä veronmaksajia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Julkinenkin tuottaa
Juu, tästä olen itsekin kirjoitellut. Koulutus tuottaa erittäin tarpeellista osaamista, pelastustoimi pelastuksia, poliisi järjestystä ja turvallisuutta, hallinto pitää koko yhteiskunnan pyörät pyörimässä jne. Ja terveydenhoito tuottaa terveyttä, jota kaikki tarvitsevat koko ajan. Jos julkinen sektori ei tuottaisi tätä kaikkea, yhteiskunta pysähtyisi ja joutuisi kaaoksen valtaan, ja vain rikkaat voisivat ostaa itselleen esim. koulutusta, terveyttä ja turvallisuutta. Näiden yleinen taso romahtaisi.

Jos julkisen sektorin ei katso tuottavan mitään, on syytä miettiä pikkuisen syvemmälle. Kaikissa maissa on iso julkinen sektori (isompi tai pienempi, mutta iso kuitenkin), eikä sitä ole luotu rahan haaskaamiseksi vaan välttämättömän, tarpeellisen ja hyödyllisen tuottamiseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.