Lukijoilta

Kokemusasiantuntijat ja vertaistuki ovat korvaamattoman tärkeitä päihdetyössä

RIITTA SALMI
Hyvinvointialueiden ja kuntien on hyödynnettävä päihderiippuvuuksista raitistuneiden ja päihdejärjestöjen kokemustieto nykyistä paremmin, sanoo kirjoittaja.
Hyvinvointialueiden ja kuntien on hyödynnettävä päihderiippuvuuksista raitistuneiden ja päihdejärjestöjen kokemustieto nykyistä paremmin, sanoo kirjoittaja.

Ennalta ehkäisevä päihdetyö on kustannustehokasta. Ikävä kyllä se ymmärretään vielä monien kuntien päättävissä elimissä ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaksi menoeräksi.

Kannattaisiko hyvinvointialueiden ja kuntien kuitenkin panostaa päihteiden liikakäytöstä johtuvien riippuvuus- ja muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn aikaa ja rahaa nykyistä enemmän?

Suomessa vietetään tällä viikolla 7.–13.11. ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valokeilassa on tänä vuonna lääkkeiden väärinkäyttö.

Liika päihdekäyttö (alkoholi, huumeet, tupakka, lääkkeiden väärinkäyttö) aiheuttaa päihderiippuvuutta, vahingoittaa terveyttä, rikkoo ihmissuhteita, suistaa perheitä taloudelliseen ahdinkoon ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ikävä kyllä haitallinen päihdekäyttö näkyy myös julkisilla paikoilla, mikä lisää ihmisten turvattomuuden tunnetta. Karua kuultavaa on tosiasia, että useissa rikoksissa laukaiseva tekijä on päihteet.

Yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille päihdehaitat ja päihderiippuvuuteen sairastuneiden hoito aiheuttavat paljon kustannuksia. Siksi ehkäisevän päihdetyön viikko on hyvä juttu. Mutta juhlapuheiden ja sanahelinän lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän konkreettisia tekoja.

Jos hyvinvointialueet ja kunnat haluavat tehdä vaikuttavaa päihdetyötä, on päihdepalvelujen suunnitteluun ja käytännön päihdetyöhön saatava lisää omista päihderiippuvuuksista raitistuneita koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vertaistukipalveluja. Hyvinvointialueiden ja kuntien on hyödynnettävä päihderiippuvuuksista raitistuneiden ja päihdejärjestöjen kokemustieto nykyistä paremmin.

Päihdetyön kokemusasiantuntijoiden tarjoama kahdenkeskinen vertaistuki päihdeongelmista kärsiville on kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Tuloksia tuottava auttajan ja autettavan välinen yhteistyö on mutkatonta ja rehellistä. Niin sanotun henkilökemian on toimittava.

Päihteetöntä elämäntapaa ja raittiutta tukevaa vertaistukea voi tarjota myös erilaisissa päihderyhmissä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ryhmätyöskentely sovi kaikille. Siksi tarvitaan entistä enemmän päihdetyön kokemusasiantuntijoiden pitämiä kahdenkeskisiä vastaanottopalveluja.

Päihdetyön osaamista on lisättävä kaikissa kunnallisissa peruspalveluissa – esimerkiksi terveysasemilla ja sosiaalipalveluissa.

Asiakkaan päihdekäytön puheeksi otto palveluissa on tärkeää ennalta ehkäisevää päihdetyötä. Päihteiden käytön puheeksi otto on otettava systemaattiseksi tavaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastapaamisissa – esimerkiksi lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden vastaanotoilla. Päihteistä kysyminen on tänä päivänä yhtä luonnollista kuin ruokailutottumuksista kysyminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Omista päihderiippuvuuksista raitistuneilla kokemusasiantuntijoilla on käsissään valttikortti, joka löytyy harvan lääkärin, hoitajan, terapeutin, koulupsykologin, nuorisotyöntekijän tai sosiaalityöntekijän takataskusta: Päihdetyön kokemusasiantuntijoilla on oma päihderiippuvuuteen sairastumiskokemus, toipumiskokemus ja raitistumiskokemus.

Samaistuminen ja vertaisuus, jonka päihteistä eroon haluava päihdetoipuja kokee toisen samankaltaisia elämänkokemuksia läpikäyneen raittiin kokemusasiantuntijan kanssa, on usein mystinen, sanoin kuvaamaton, joskus hengellinen ja ihmisjärjelle käsittämätön kokemus.

Uudet hyvinvointialueet vastaavat maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Konkreettiset ehdotukset päihdepalvelujen parantamiseksi ovat nyt tarpeen uusille poliittisilla vaaleilla valituille aluevaltuutetuille ja päihdepalveluista vastaaville kuntapäättäjille ja viranhaltijoille.

Alla pari konkreettista ehdotusta päihdepalvelujen parantamiseen:

1. Jokaiselle hyvinvointialueelle ja joka kuntaan on nimettävä koordinaattori, jonka vastuulla on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja lisäämällä kokemusasiantuntija- ja vertaistukityötä päihdepalveluihin. Työhön valittavalla koordinaattorilla on hyvä olla omakohtainen toipumis- ja raitistumiskokemus päihteistä.

Kokemusasiantuntijoita ja vertaistukea kannattaa hyödyntää kuntien päihdetyössä laaja-alaisesti: Ennalta ehkäisevässä päihdetyössä, terveyspalveluissa, sairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa, kouluissa, nuoriso- ja vanhuspalveluissa, asumispalveluissa, työpaikoilla ym.

Ehkäisevässä päihdetyössä kiireellisin asia on perustaa päihdetyön kokemusasiantuntijoiden pitämiä asiakasvastaanottoja kouluihin ja oppilaitoksiin. Vastaanottotyötä tekevien kokemusasiantuntijoiden on tiedotettava itsestään tehokkaasti koko koulun väelle. Heidän kannattaa pitää määräajoin luentoja opiskelijoille ja opettajille. Näin toimien kynnys tulla juttelemaan päihteistä kokemusasiantuntijan kanssa madaltuu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

2. Päihdejärjestöt on otettava systemaattisesti mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ennalta ehkäisevään päihdetyöhön, päihdepalvelujen suunnitteluun sekä päihdeasiakkaiden auttamis-, hoito- ja kuntoutustyöhön.

Maamme päihde- ja mielenterveysjärjestöissä on tarjolla valtava potentiaali päihteistä toipumisen kokemustietoa ja vertaistukitaitoja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien auttamistyöhön ja ennalta ehkäisevään työhön.

Hannu Ylönen

päihdetyön kokemusasiantuntija

Vantaa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pansiosidonnainen
Mistä apu?
Mistä niitä kokemusasiantuntijoita saadaan tulevaisuudessa jos kaikki ovat päihteettömiä? Ai niin, ei niitä tarvitakaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.