Lukijan kolumni
Kyllikki Tukiainen:

Taideterapia helpottaa, tukee, korjaa ja ilmaisee

Taideterapia on laaja käsite, mutta alkuperäisen määritelmän mukaan se jakautuu neljään pääosaan: 1. tanssi/liikunta, 2. musiikki, 3. kuvataide ja 4. sanataide, draama. Psyykkisesti kaikkein sairaimpiin ihmisiin voidaan päästä vaikuttamaan ensin helpoimmin liikunnan, tanssin ja musiikin avulla. Sanataide on aina sidonnainen johonkin tiettyyn kulttuuriin ja vaatii tekijältään kielen hallintaa johonkin tasoon asti.

Kuljin lähes 30 vuotta sitten Kreikan Kos-saarella vuoren rinnettä nousevan mielisairaalan raunioilla. Näillä lääketieteen isä Hippokrates (460–377 eKr ) koki ja oivalsi, että mielisairaat alkoivat parantua saadessaan ottaa osaa eritasoisiin töihin ja askareisiin.

Taideterapia on terveydenhoitoa luovuuden avulla. Luodessaan ihminen oivaltaa jotain uutta ja sitten toteuttaa sen konkreettisessa muodossa. Tämä konkreettinen toteutuksen prosessi antaa aina jossain määrin tyydytyksen tunnetta. Näin se hoitaa ja jossain määrin parantaa, myös ilmaisee aina jotain tekijästä asiantuntijalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Laajasti ottaen nykyään puhutaan ”luomisen itseterapiasta”. Sitä tapahtuu esimerkiksi, kun joku suunnittelee ja hoitaa omakotitalonsa puutarhaistutuksia, neuloo villapaitoja, käy tanssitunneilla tai näytelmäkerhossa, veistää puukonkahvoja tai purkaa oloaan päiväkirjaan.

Kuvallinen tuote kertoo kuvataide­terapeutille usein oleellisen tärkeitä asioita. Taideterapia avaa ahdistuneen minän.

Kuitenkin varsinainen taideterapia on kehittynyt ja kulkee psykiatrisen ja psykologisen tutkimuksen kanssa käsikkäin. Jo vuonna 1902 julkaisi saksalainen Mohr ensimmäisen psykologisen tutkimuksen psykiatristen potilaiden piirroksien tulkinnoista ja niiden hyötykäytännöistä hoitotyössä.

Nykyään on eri puolilla maailmaa monia taideterapian koulukuntia ja näkemyksiä, monia katto-organisaatioita ja lukemattomia paikallisia yhdistyksiä. Kaikkialla koulutetaan eri alojen taideterapeutteja.

Koulutuksen saanut taideterapeutti osaa myös tulkita syntyneitä luomisprosessin tuloksia. Kuvallinen tuote kertoo kuvataideterapeutille usein oleellisen tärkeitä asioita. Taideterapia avaa ahdistuneen minän.

Omakohtaisesti sain varsinaisessa psykologin työssä erinomaista apua omasta taideterapeutin koulutuksesta ja työstä, ehkä eniten tulkinnallisessa puolessa. Muistiin nousee useita muistoja lapsista ja nuorista, joiden piirrokset toivat esiin tärkeitä ongelmia, jopa sairautta.

Eräs päiväkodin lastentarhanopettaja toi nähtäväkseni 6-vuotiaan tytön piirtämän omakuvan. Piirroksesta näkyi heti suurta lahjakkuutta, mutta myös jotakin voimakasta ahdistusta ja vetäytymistä. Kului neljä vuotta ja sain kuulla, että tyttö oli sairastunut niin vakavaan vetäytyvään autistiseen tilaan, että hänet oli viety sairaalahoitoon.

Meillä Suomessa on (ollut ainakin) luultavasti kaikissa (mielen)terveyden alan hoitopisteissä koulutettu taideterapeutti työntekijänä muun henkilökunnan joukossa. Taideterapia nivelletään muuhun hoitotyöhön. Se on erinomainen apu muun muassa maahanmuuttajataustaisten traumahoidossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Taideterapia on niin suuriarvoista muun hoitotyön osana, että nykyisinä vaikeina talousaikoinakin sen säilyttäminen on oleellisen tärkeää.

Kirjoittaja on psykologi, taide­terapeutti, kuvataiteilija ja kirjailija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.