Lukijoilta
Ari Kallio:

Mietteitä sadonkorjuun jälkeen

Omenapuun oksat suorastaan roikkuivat syyskuussa omenien painosta. Poimin mökin omenapuusta 100 kiloa omenia, vein mehuasemalle ja sain 80 litraa pastöroitua omenamehua.

Suomen ilmasto on lämpenemässä huomattavasti lisäten omenasatoa. Vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan 4–5 asteella vuosisadan loppuun mennessä. Eli meitä odottaa nyky-Unkarin ilmasto.

Omenien viljelyä kannattaisikin lisätä, tavoitteena täysi omavaraisuus jo lähivuosikymmeninä.

Kotimaiset omenat maistuvat paremmilta kuin ulkomaiset. Pidemmän kesäpäivän ansiosta niissä on parempi aromi.

Jos ja kun kovia pakkasia tulee entistä harvemmin, kotimainen omena valtaa kyllä markkinat. Moni kuitenkin pelkää vielä vuoden 1987 kaltaisia talvia, kun jopa Turussa oli -35 astetta pakkasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On yllättävää, että viiniköynnös Zilga, jota Suomessakin jo hieman kasvatetaan, kestää pakkasta lähes 40 astetta. Ja vaikka sen maanpäälliset osat jostain syystä palelisivat, se jalojuurisena kasvattaa juurista uudet samanlaiset maanpäälliset versot kuin paleltuneet olivat.

Tässä haastetta omenapuiden jalostajille!

Kun Etelä-Eurooppa ennusteiden mukaan vähitellen kuivuu autiomaa-ilmaston suuntaan ja koska viiniköynnös viihtyy parhaiten pitkän kesäpäivän oloissa, niin ilmaston lämmetessä kauppoihin ilmestynee vähitellen kotimaisia rypäleviinejä.

Olisi kohtuullista, että ulkolaisia hedelmiä ja kasviksia, joissa on paljon suomalaisia enemmän torjunta-ainejäämiä, alettaisiin verottaa huomattavasti nykyistä enemmän perusteena ympäristöhaitat. Tällä verotuotolla voitaisiin laskea kotimaisten kasvisten ja hedelmien verotusta ja lisätä niiden kysyntää.

Tämä koskee myös vaikkapa viljoja, joiden hehtaarituotot ovat Suomessa huomattavasti pienempiä kuin Keski-Euroopassa, mutta sato on puhtaampaa, koska siinä on vähemmän torjunta-ainejäämiä.

Ihmisille terveellisintä viljaa on kaura, mikä viihtyy parhaiten hieman viileässä kesässämme. Muun muassa sen takia Suomi tuottaa lähes viidesosan koko EU:n kaurasadosta.

Maataloutemme kestävää perustaa osoittaa jo sekin, että vientituotteemme ovat salmonellavapaita, mikä on harvinaista maailmassa helpottaen muun muassa liha- ja maitotuotteiden vientiä.

Vaikka Suomella on edellytyksiä hyväksi maatalousmaaksi, tämä ei vielä riitä, sillä suurilla mailla on paljon äänivaltaa EU:ssa ja ne haluavat pikemminkin pienen kilpailijan pois markkinoilta. Tämä myös siksi, että ne eivät ymmärrä riittävästi ympäristönsuojelun merkitystä maataloudessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomella on kuitenkin hyvä liittolainen, otolliset ilmasto-olosuhteet. Ruokapulan lisääntyessä täällä on tulevaisuudessa myös paljon tilaa maataloustuotannon lisäämiseen Lappia myöten.

Perunaakin viedään meiltä jo Keski-Eurooppaan, jossa kuivuus on tuhonnut suuren osan sadosta.

Vaikka toisin yleensä sanotaan, Suomi on hyvä maa viljellä!

Kirjoittaja on turkulainen valtiotieteen maisteri.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.