Muuttuvassa maailmassa myös neuvola kehittyy ja uudistuu lapsiperheiden tarpeiden mukaan
Haluamme ottaa kantaa ja oikaista neuvolatyöhön liittyviä kommentteja liittyen henkilöjuttuun Varhan eli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajasta Sanna Vauranojasta (TS 8.10.).
Artikkelissa Vauranoja kertoi uudistuksista, joita tulevilla hyvinvointialueilla tulee tapahtumaan. Ammatillisia raja-aitoja ravistellaan ja neuvolat tulevat olemaan osa perhekeskuksia. Toteutuessaan riittävin resurssein sekä työkenttää ja perheiden tarpeita tuntevin päättäjin perhekeskukset voivat tarjota tarpeita vastaavaa palvelua väestölleen.
Aluehallituksen puheenjohtaja Vauranojan kommentit liittyen neuvolaan ovat lähinnä subjektiivinen kokemus neuvolan käyttäjän näkökulmasta tuntematta sisällöllisesti neuvolatyön nykypäivän vaatimuksia.
Haastattelun kommentit riisitaudin etsimisestä, mittanauhan käytöstä ainoana työvälineenä sekä kohtaamisen puuttuminen lomakkeiden täytön ohessa herättävät pettymyksen ja huolen neuvolatyötä tekevissä terveydenhoitajissa. Sellaisenako neuvolatyö koetaan asiakkaan näkökulmasta? Mittanauha ei ole vuosikausiin, jos koskaan, ollut neuvolan ainoa työväline.
On hyvin valitettavaa, mikäli kokemus aidosta kohtaamisesta jää vaillinaiseksi kiireen tai jonkun muun syyn vuoksi. Keskeistä aidolle kohtaamiselle neuvolassa on jatkuvuus, jos sama terveydenhoitaja tapaa lasta ja perhettä ja luodaan luottamusta puolin ja toisin. Osa perheistä ei myöskään tarvitse neuvolalta vankkaa tukea, vaan heille riittävät normaalit ikäkausitarkastukset. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä on kuitenkin paljon.
Tällä Vauranojan henkilökohtaisella kokemuksella ei voi kuitenkaan mielestämme perustella tuntevansa neuvolatyötä ja siinä vaadittavaa koulutusta, kokemusta ja asiantuntijuutta.
Valtioneuvoston asetus määrittää äitiys- ja lastenneuvolan sisällölliset suositukset, joihin on osoitettava riittävä resurssi. Lisäksi aikaa tarvitaan nykypäivän neuvolassa verkostotyöhön, kirjaamiseen, lähetteiden tekemiseen, ryhmätoimintoihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Äitiys- ja lastenneuvolassa huomioidaan ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta koko perheen hyvinvointia. Terveystarkastusten sisältö perustuu näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ja yhteisiin valtakunnallisiin ohjeistuksiin. Neuvoloissa toteutetaan kansanterveydellisesti tärkeää rokotusohjelmaa.
Neuvolassa edelleen toki mitataan, annetaan terveysneuvontaa ja lomakkeita käytetään seulontatarkoitukseen ja kokonaiskuvan kartoittamiseksi. Lasten kehitystä arvioidaan myös tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa.
Vauvaperheissä ohjataan muun muassa univaikeuksissa, imetysongelmissa ja vanhemmuuteen kasvussa. Taaperoikäisten perheissä ollaan tahtoiän haasteiden äärellä. Kasvatuksellisia keskusteluja käydään paljon lasten tunnetaidoista, rajojen asettamisesta, ruutuajasta sekä erilaisista arjen haasteista. Neuvoloissa puhutaan huolenpidon ja hellyyden merkityksestä lapsen hyvinvointiin. Vanhempien ja koko perheen mielenterveyden tukeminen turvaa lapsen hyvää kehitystä ja antaa turvallisen kasvuympäristön.
Yhteistyökumppaneina terveydenhoitajilla ovat muun muassa lääkärit, lapsiperhepsykologit, terapeutit, neuvolan perhetyö, varhaiskasvatus sekä lapsiperheiden sosiaalityö. Yhteistyö on tärkeää, jotta perheille saadaan tarvittava tuki varhain. Vertaistukea neuvolasta tarjotaan esimerkiksi perhevalmennuksen ja ryhmäneuvoloiden avulla.
Muuttuvassa maailmassa myös neuvola kehittyy ja uudistuu lapsiperheiden tarpeiden mukaan. Neuvola seuraa aikaansa ja tarvitsee työn laadukkaaseen toteuttamiseen riittävän ajallisen resurssin, hyvinvoivan henkilöstön ja sujuvaa yhteistyötä.
Nyt on aika ottaa toimivat mallit käytäntöön, kuunnella työtä ja kenttää tuntevia työntekijöitä sekä turvata laadukkaat ja tasapuoliset palvelut kaikille perheille matkalla kohti perhekeskuksia!
Varsinais-Suomen terveydenhoitajayhdistyksen hallitus