Lukijoilta

Miksi Salossa vastustetaan Turun tunnin junaa?

Turun Tunnin Juna Oy järjesti torstaina 6.10. Salossa asukastilaisuuden. Turun Sanomat uutisoi tilaisuudesta perjantaina. Artikkelissa kiinnitettiin huomiota salolaisten hyvin kriittiseen suhtautumiseen ratahankkeeseen.

Viime torstain tilaisuudessa esiteltiin suunnitellun oikoradan vaikutuksia Salon Lukkarinmäen kaupunginosassa. Niinpä paikalla olleet salolaiset ymmärrettävästi ilmaisivat eniten huolta tämän Salon perinteisimmän kaupunginosan kohtalosta – lukuisat paikalla olleet oman kotinsa kohtalosta. Tilaisuudessa muun muassa kerrottiin, että jo aiemmin jyrättäväksi ilmoitettujen kuuden asuintalon lisäksi kaksi asuintaloa – kuuden perheen kodit – jäisi ratalinjauksen alle. Myös ortodoksisen kirkon rukoushuone tsasouna on jyrättävien listalla.

Ratahankkeen vastustuksessa Salossa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään lukkarinmäkeläisistä. Salossa on tehty kaksi gallupia hankkeeseen liittyen. Vuonna 2019 Q-tutkimuksen tekemässä gallupissa 71 prosenttia vastanneista vastusti hanketta sen nykyisellä ratalinjauksella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Salossa onkin vahvaa kannatusta ratalinjauksen siirrolle moottoritietä myötäileväksi. Vuonna 2021 Salon Seudun Sanomien kyselyyn vastanneista 55 prosenttia katsoi, että ratahanke ei lisäisi Salon elinvoimaa.

Miksi Salossa sitten vastustetaan hanketta? Yksinkertaisesti siksi, että hankkeen tuomat hyödyt koetaan vähäisiksi suhteessa haittoihin ja kustannuksiin. Väyläviraston esittämä viimeisin kustannusarvio on 3,775─3,805 miljardia euroa. Nykyään suunnittelusta vastaava Turun Tunnin Juna Oy ei ole kustannusarvioita esittänyt, mutta yleinen kiihtyvä inflaatio ja etenkin rakennusmateriaalien kustannusten nousu ovat varmasti vieneet kustannusarvion reippaasti uudelle miljardiluvulle.

Jos hanketta joskus ryhdytään toteuttamaan, sen kustantaminen jää valtion ja kuntien eli veronmaksajien vastuulle. Yksityistä rahaa ei kiinnosta hanke, jonka hyöty-kustannussuhteeksi Väylävirasto on laskenut 0,44.

Olemme tilanteessa, jossa verorahoille on tarpeellisempaakin käyttöä kuin tämä ratahanke: vanhan infran korjausvelka on miljardeja, Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan ja tuleva Nato-jäsenyytemme nostaa puolustusvoimien budjettia, sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat lisää rahoitusta jne.

Nyt tarvitaan vastuullisuutta. Vastuullisuutta pitää löytyä myös elinympäristömme suhteen. Radan rakentamisaikaiset hiilidioksidipäästöt olisivat suuret. Väyläviraston asiantuntija on arvioinut päästöjen kuittaantumiseen menevän yli sata vuotta.

Uusien maastokäytävien vaikutuksista Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa Helsinki─Turku nopea junayhteys -hankkeen YVA-lausunnossaan näin: "On selvää, että ratayhteyden rakentaminen laajojen metsäalojen poikki tulee katkaisemaan ekologisia yhteyksiä. Ekologiset yhteydet puolestaan ovat elinehto ja edellytys lajien monimuotoisuudelle ja säilymiselle."

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Timo Lähteenmäki

maakuntavaltuutettu

kaupunginvaltuutettu

(vas)

Salo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
kuha
Tunninjunasta levitetään virheellistä tietoa ja virheellisiä laskelmia
Esimerkkinä voi mainita paljon siteeratun hyöty/kustannus-luvun 0.44, joka on laskettu alimitoitetulla matkustajamäärällä (vain 60% Väyläviraston aiemmin arvioimasta), lähes ainoastaan vain sen perusteella lasketuilla lipputuloilla ja jopa niin että ratahankkeen tavoite, siis kulkutapamuutos autoilusta raiteille on tuossa h/k-laskelmassa otettu kustannuksena, siis tavoiteltu hyöty onkin laskettu 160 milj. euron kustannuksena menetettyinä valtion polttoaineverotuloina. Tämän on myöntänyt myöhemmin myös Väyläviraston projektijohtaja, kuten myös sen että varsinaisia Tunninjunan kokonaistaloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle ja sijoittajille ei ole otettu huomioon käytännössä ollenkaan mm. Turun Itäharjun tai Salon IoT-kampuksen jne osalta. Tämä mainitaan hyvin lyhyesti vain yhdessä lauseessa, jolla kuitataan virheellisen laskelman juridinen ongelma eli de facto virkavirhe.

Ja sitten ovat nämä muut...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Tunninjunasta levitetään virheellistä tietoa ja virheellisiä laskelmia
-olen varma että Besserwisser on oikeilla jäljillä sillä Väylävirasto ei ole halunnut varmaankaan ikinä turun seudulle mitään hyvää.
Länsirannikko on aina ollut paitsi tärkeä suomen taloudelle että myös väkimääräältään ,
Täten ns.länsirannikon rata Helsinki- Turku-Pori-Vaasa -Oulu olisi pitänyt rakentaa jo 1950-luvulla.
Vaasan lääni oli suomenväkirikkain lääni toisen maailmansodan jälkeen ja esim .Olympiavuonna
1952 Turku oli 2. Pori 5. ja Vaasa 7. suurin kaupunki suomessa.
Tämän jälkeen on paljon muuttunut asioita mutta taitaa olla peräisin jo 1800-luvulta kun ensimmäinen ratayhteys Helsingistä rakennettiinkin Turun sijasta Hämeenlinnaan.
Lähihistoriassa rata-osuuksien sähköistäminen kesti turun suuntaan todella pitkään ja Rantarata on tänä päivänäkin huonossa jamassa.



Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tunninjunasta levitetään virheellistä tietoa ja virheellisiä laskelmia
Kirjoitus sisälsi mielenkiintoisia ja aika rajuja tietoja. En ole ollut innoissani Tunnin junasta, ja kirjoitus tiivistää aika hyvin sen, miksi en.

Besserwisser-kuha kertoo, että ainakin yksi tiedoista on epätarkka ja väärää kuvaa antava. Nimimerkki lisää "Ja sitten ovat nämä muut..." antaen ymmärtää, että muutkin tiedot ovat harhaanjohtavia. Ainakin osa on kuitenkin tarkkoja ja tarkistettavissa (kuusi omakotitaloa ja tsasouna jäisivät radan alle, 71 % vastusti kyselyssä, 55 % ei uskonut hankkeen parantavan Salon elinvoimaa, kustannusarvio on 3,775─3,805 miljardia euroa, kustantaminen jää valtion ja kuntien eli veronmaksajien vastuulle) ja osa ilmeisesti oikeita (väyläviraston asiantuntija on arvioinut päästöjen kuittaantumiseen menevän yli sata vuotta, ratayhteyden rakentaminen tulee katkaisemaan ekologisia yhteyksiä"). Itse pidän oikeana myös huomiota "verorahoille on tarpeellisempaakin käyttöä kuin tämä ratahanke".
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pyöräilijä
Koska
NIMBY

Eli junarataa ei haluta omalle takapihalle.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kasettiäijä
Vähän kuin jääräpäiden Turussa
"Miksi Salossa sitten vastustetaan hanketta? Yksinkertaisesti siksi, että hankkeen tuomat hyödyt koetaan vähäisiksi suhteessa haittoihin ja kustannuksiin." Sama juttu Turussa ratikan kanssa. Hyötyjä on haittoja enemmän mutta vastustetaan sitä, kun se maksaa niin paljon!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.