Miksi Salossa vastustetaan Turun tunnin junaa?
Turun Tunnin Juna Oy järjesti torstaina 6.10. Salossa asukastilaisuuden. Turun Sanomat uutisoi tilaisuudesta perjantaina. Artikkelissa kiinnitettiin huomiota salolaisten hyvin kriittiseen suhtautumiseen ratahankkeeseen.
Viime torstain tilaisuudessa esiteltiin suunnitellun oikoradan vaikutuksia Salon Lukkarinmäen kaupunginosassa. Niinpä paikalla olleet salolaiset ymmärrettävästi ilmaisivat eniten huolta tämän Salon perinteisimmän kaupunginosan kohtalosta – lukuisat paikalla olleet oman kotinsa kohtalosta. Tilaisuudessa muun muassa kerrottiin, että jo aiemmin jyrättäväksi ilmoitettujen kuuden asuintalon lisäksi kaksi asuintaloa – kuuden perheen kodit – jäisi ratalinjauksen alle. Myös ortodoksisen kirkon rukoushuone tsasouna on jyrättävien listalla.
Ratahankkeen vastustuksessa Salossa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään lukkarinmäkeläisistä. Salossa on tehty kaksi gallupia hankkeeseen liittyen. Vuonna 2019 Q-tutkimuksen tekemässä gallupissa 71 prosenttia vastanneista vastusti hanketta sen nykyisellä ratalinjauksella.
Salossa onkin vahvaa kannatusta ratalinjauksen siirrolle moottoritietä myötäileväksi. Vuonna 2021 Salon Seudun Sanomien kyselyyn vastanneista 55 prosenttia katsoi, että ratahanke ei lisäisi Salon elinvoimaa.
Miksi Salossa sitten vastustetaan hanketta? Yksinkertaisesti siksi, että hankkeen tuomat hyödyt koetaan vähäisiksi suhteessa haittoihin ja kustannuksiin. Väyläviraston esittämä viimeisin kustannusarvio on 3,775─3,805 miljardia euroa. Nykyään suunnittelusta vastaava Turun Tunnin Juna Oy ei ole kustannusarvioita esittänyt, mutta yleinen kiihtyvä inflaatio ja etenkin rakennusmateriaalien kustannusten nousu ovat varmasti vieneet kustannusarvion reippaasti uudelle miljardiluvulle.
Jos hanketta joskus ryhdytään toteuttamaan, sen kustantaminen jää valtion ja kuntien eli veronmaksajien vastuulle. Yksityistä rahaa ei kiinnosta hanke, jonka hyöty-kustannussuhteeksi Väylävirasto on laskenut 0,44.
Olemme tilanteessa, jossa verorahoille on tarpeellisempaakin käyttöä kuin tämä ratahanke: vanhan infran korjausvelka on miljardeja, Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan ja tuleva Nato-jäsenyytemme nostaa puolustusvoimien budjettia, sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat lisää rahoitusta jne.
Nyt tarvitaan vastuullisuutta. Vastuullisuutta pitää löytyä myös elinympäristömme suhteen. Radan rakentamisaikaiset hiilidioksidipäästöt olisivat suuret. Väyläviraston asiantuntija on arvioinut päästöjen kuittaantumiseen menevän yli sata vuotta.
Uusien maastokäytävien vaikutuksista Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa Helsinki─Turku nopea junayhteys -hankkeen YVA-lausunnossaan näin: "On selvää, että ratayhteyden rakentaminen laajojen metsäalojen poikki tulee katkaisemaan ekologisia yhteyksiä. Ekologiset yhteydet puolestaan ovat elinehto ja edellytys lajien monimuotoisuudelle ja säilymiselle."
Timo Lähteenmäki
maakuntavaltuutettu
kaupunginvaltuutettu
(vas)
Salo
