Lukijoilta

Perheitä uhkaa vakava terveysriski, joka voidaan välttää

RIITTA SALMI
Tilastot kertovat karua viestiä mielenterveyskriisistä, mutta totuus niiden takana on vielä vakavampi. Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä, muistuttavat kirjoittajat.
Tilastot kertovat karua viestiä mielenterveyskriisistä, mutta totuus niiden takana on vielä vakavampi. Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä, muistuttavat kirjoittajat.

Mielenterveyspalvelujen puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle.

Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista. Osa heistä on lapsiomaisia: noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveysongelmia.

Elämme keskellä mielenterveyskriisiä, jota todentavat paitsi ihmisten näkyvä inhimillinen hätä myös monet pysäyttävät tilastot.

Muun muassa Kelan viimeaikaiset luvut ovat olleet hurjaa katsottavaa: ne osoittavat sekä nuorten mielenterveyden häiriöiden hälyttävän kasvun että mielenterveyskuntoutujien määrän rajun nousun (890 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakasmäärä on kasvanut vuosina 2019–2021 4,1 prosenttia ja samalla ajanjaksolla nuorisopsykiatriassa kasvua on oli lähes 30 prosenttia (VSSHP arviointikertomus 2021). Mielenterveyssyiden vuoksi eläkkeellä tai sairauspäivärahalla alueella on yli 17 500 henkeä.

Terveydenhuollon kantokyky ei kestä psyykkisen oireilun radikaalia lisääntymistä. Yli 30 prosenttia joutuu odottamaan psykiatrista hoitoa yli puoli vuotta. Se on laittoman kauan.

Tilastot kertovat karua viestiä, mutta totuus niiden takana on vielä vakavampi. Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä.

Jo ennen koronaa lähes puolet omaisista oli riskissä sairastua itse masennukseen raskaan elämäntilanteen myötä. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien omaisten tuen tarvetta on vahvistettava nopeasti, sillä epävarmojen aikojen vaikutukset heijastuvat vahvimmin juuri heihin.

Vaikka aihe koskettaa suurta osaa suomalaisista, kuormittavan läheistilanteen vaikutuksia ja omaisten tuen tarvetta ei usein tunnisteta. Psyykkinen sairaus tuo omaisten elämään ennakoimattomuutta ja usein myös jatkuvaa ympärivuorokautista hoito- ja valvontavastuuta. Voimavarat kuluvat arjesta selviytymiseen.

Mielenterveyskriisi on ajanut omaiset jaksamisen äärirajoille. Monia perheitä varjostaa terveysuhka, johon muun muassa terapiatakuu toisi helpotusta. Tutkimusten mukaan myös riittävän ajoissa annettu apu suojaa omaista läheisen psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä. Oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava perhe- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen saatavuudesta.

Katse on käännettävä yksilöistä perheisiin, sillä omaisten huomiointi sairastuneen hoidossa ja perhekeskeinen toimintatapa on merkittävä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön keino. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava mielenterveysomaisten oma tuen tarve sekä järjestöjen kuten FinFamin tarjoama apu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään vuosittain 9. lokakuuta, jolloin on aika nostaa esiin tämä näkymätön ryhmä. Turussa avoin yleisötilaisuus omaisten oikeuksista järjestetään Turun pääkirjastolla sunnuntaina 9.10. klo 13–15.

Kun mielen sairaudet lisääntyvät ja ongelmat syvenevät hoitojonoissa, omaisten määrä ja terveysriski kasvavat. Näin ei voi olla. Mielenterveysomaisilla on oikeus terveyteen, eivätkä he saa siirtyä synkiksi luvuiksi mielenterveystilastoissa.

Peräänkuulutamme yhteistä vastuunkantoa. Nyt vastuu on väärillä harteilla.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami

Milla Roos

toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jannis_H
Missä meni pieleen?
Voisimme miettiä mikä on ajassamme näin pielessä, että ihmiset eivät kestä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Missä meni pieleen?
Aloitan mietinnän varovasti ja mainitsen kesä- ja talviajan.
Ehkä tuosta avauksesta joku filosofinen pähkäilijä ja analyytikko ottaa kopin ja jatkaa.
Itse kyllä tietäisin monia hienoja nykysanoja asioista ja joita moni on jo rinnastanut kirosanoihin.
Joten ainakin lukijoiden tehokkaan ajankäytön takia päätän kirjoitukseni tähän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.