Lukijoilta

Eläinavusteisuus osaksi hyvinvointityötä

Eläinavusteisessa työssä alan ammattilaisen työparina toimii eläin. Eläinavusteinen työ on tyypillisesti hyvinvointia edistävää tai kuntouttavaa, minkä vuoksi se soveltuu erityisen hyvin sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvatusalalle, joissa ratsastusterapia, koira-avusteinen työ ja terapiaeläintilat ovat hyödynnettyjä työtapoja.

Eläinavusteisuutta on käytetty pitkään fysio-, toiminta- ja puheterapiassa, ja sen käytöstä on saatu lupaavia tuloksia maailmalla myös esimerkiksi muistisairauksista ja neurologisista häiriöistä kärsivien kuntoutuksessa. Eläin on stressiä lievittävä aktiivinen toimija, jolta kuntoutuja saa välitöntä palautetta.

Eläinavusteisen työskentelyn edistäminen valtakunnallisesti toisi palveluihin vaikuttavuutta, nopeuttaisi prosesseja, säästäisi kustannuksissa ja lisäisi työhyvinvointia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alaa vaivaa kuitenkin potentiaalin hyödyntämättömyys. Toimintamuodon tunnettavuus on heikko päättäjien, palvelunostajien ja viranomaisten keskuudessa, mikä rajaa palveluntarjoajien mahdollisuuksia toimia alalla.

Suomessa eläinavusteisuus tulee ottaa osaksi valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi eläinavusteinen työ tarvitsee nykyistä selkeämpää sääntelyä, jotta palveluiden saatavuutta voidaan yhdenvertaistaa. Sääntely toisi selkeyttä eläinavusteisuuden hankintaan kunnille ja hyvinvointialueille. Myös koulutusmahdollisuuksien kehittämistä tulee selvittää.

Olemme tilanteessa, jossa etsimme ratkaisuja Suomen inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta kriittisiin kysymyksiin. Meidän tulee aktiivisesti etsiä sosiaali- ja terveysalalle työskentelytapoja, jotka ovat mahdollisimman tehokkaita niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Eläinavusteisen työ osana tätä ratkaisua on edistämisen arvoinen asia.

Sofia Virta

kansanedustaja (vihr), Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän puheenjohtaja

Pihla Keto-Huovinen

kansanedustaja (kok), Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän 1. varapuheenjohtaja”

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.