Eläinavusteisuus osaksi hyvinvointityötä

Eläinavusteisessa työssä alan ammattilaisen työparina toimii eläin. Eläinavusteinen työ on tyypillisesti hyvinvointia edistävää tai kuntouttavaa, minkä vuoksi se soveltuu erityisen hyvin sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvatusalalle, joissa ratsastusterapia, koira-avusteinen työ ja terapiaeläintilat ovat hyödynnettyjä työtapoja.

Eläinavusteisuutta on käytetty pitkään fysio-, toiminta- ja puheterapiassa, ja sen käytöstä on saatu lupaavia tuloksia maailmalla myös esimerkiksi muistisairauksista ja neurologisista häiriöistä kärsivien kuntoutuksessa. Eläin on stressiä lievittävä aktiivinen toimija, jolta kuntoutuja saa välitöntä palautetta.

Eläinavusteisen työskentelyn edistäminen valtakunnallisesti toisi palveluihin vaikuttavuutta, nopeuttaisi prosesseja, säästäisi kustannuksissa ja lisäisi työhyvinvointia.

Alaa vaivaa kuitenkin potentiaalin hyödyntämättömyys. Toimintamuodon tunnettavuus on heikko päättäjien, palvelunostajien ja viranomaisten keskuudessa, mikä rajaa palveluntarjoajien mahdollisuuksia toimia alalla.

Suomessa eläinavusteisuus tulee ottaa osaksi valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi eläinavusteinen työ tarvitsee nykyistä selkeämpää sääntelyä, jotta palveluiden saatavuutta voidaan yhdenvertaistaa. Sääntely toisi selkeyttä eläinavusteisuuden hankintaan kunnille ja hyvinvointialueille. Myös koulutusmahdollisuuksien kehittämistä tulee selvittää.

Olemme tilanteessa, jossa etsimme ratkaisuja Suomen inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta kriittisiin kysymyksiin. Meidän tulee aktiivisesti etsiä sosiaali- ja terveysalalle työskentelytapoja, jotka ovat mahdollisimman tehokkaita niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Eläinavusteisen työ osana tätä ratkaisua on edistämisen arvoinen asia.

Sofia Virta

kansanedustaja (vihr), Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän puheenjohtaja

Pihla Keto-Huovinen

kansanedustaja (kok), Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän 1. varapuheenjohtaja”