Lukijoilta

Itämeri voidaan pelastaa

Jukka Tuorin (TS 7.9.) mukaan Itämeren tilaa koskeva viestintä on harhaanjohtavaa, meren sisäinen kuormitus on tietoisesti jätetty huomiotta ja on keskitytty vain ulkoiseen kuormitukseen, eritoten maatalouden fosforipäästöihin.

Niin sanottu sisäinen kuormitus on kyllä tutkimuksissa yleisesti tunnistettu ja sen on todettu hidastavan Itämeren toipumista. Itämerellä myös tiedetään esiintyneen meren ominaispiirteistä ja ilmastollisten tekijöiden vaihtelusta johtuvaa hapettomuutta ja sinilevien massaesiintymiä jo ennen ihmisen vaikutusta.

Toisin kuin Tuori esittää, tämänhetkinen ennätyksellisen laaja ja sisäistä kuormitusta ylläpitävä syvänteiden hapettomuus ei kuitenkaan ole seurausta niukoista suolapulsseista. Suolapulssien frekvenssissä ei nimittäin ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen runsaan sadan vuoden aikana. Tämä on osoitettu vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa (Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde, IOW).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itämeren tilan heikentyminen on yksiselitteisesti seurausta ravinnekuormituksen moninkertaistumisesta, joka johtuu viime vuosisadalla kasvaneiden kaupunkien ja teollisuuden jätevesien johtamisesta mereen sekä kemiallisten lannoitteiden käyttöönotosta maataloudessa. Viime vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttama Itämeren lämpeneminen on vielä pahentanut tilannetta.

Tuori toteaa, että Itämeren pelastamiseksi on saatu aikaan hyvin vähän. Koko Itämeren fosforikuormitus on kuitenkin jo vähentynyt huipputasoltaan 60 %, typpikuormituskin 30 %. Nämä kuormitusleikkaukset on saatu aikaan yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien paremmalla puhdistuksella sekä energiantuotannon ja maaliikenteen typenoksidien päästöjä rajoittamalla.

Siihen on selvä syy, miksi huomio keskittyy Suomessa nyt maatalouteen ja erityisesti sen fosforikuormitukseen. Samaan aikaan kun edellä mainitut yhdyskuntien ja teollisuuden päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, maatalouden kuorma ei ole vähentynyt käytännössä lainkaan. Lannoitteiden käyttö on kyllä vähentynyt ja peltojen ravinnetaseet laskeneet, mutta aiempien vuosikymmenten runsas lannoitus ylläpitää edelleen runsaita fosforihuuhtoumia.

Itämeri voidaan pelastaa. Siihen tarvitaan kaikkien toimijoiden osallistumista, yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Omien päästöjemme vähentäminen on ratkaisevassa asemassa lähivesiemme tilan kannalta. Esimerkiksi Saaristomeren sisäsaariston tila riippuu pääasiassa omasta kuormituksestamme. Ulkosaariston tilaan vaikuttaa enemmän Itämeren yleinen rehevyystilanne.

Tutkimuksen mukaan maatalouden fosforikuormitus Suomen rannikkovesiin tulee ilmastonmuutoksen lisäämän huuhtouman vaikutuksesta kasvamaan huomattavasti seuraavan 30 vuoden aikana, ellei vesiensuojelutoimia tehosteta. Rannikkovesien tilatavoitteet voidaan saavuttaa vain toteuttamalla myös maatalouden uudet vesiensuojelutoimenpiteet koko laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan lukien.

Ainoa realistinen keino sisäisenkin kuormituksen pienentämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Mallilaskelmien mukaan sisäiset ravinnevarastot ja niiden rehevyyttä ylläpitävä vaikutus pienenevät ajan mittaan, kun ulkoisen kuormituksen väheneminen alkaa vaikuttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itämeri voidaan pelastaa. Siihen tarvitaan kaikkien toimijoiden osallistumista, yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Seppo Knuuttila

Itämeripaneelin puheenjohtaja

erikoistutkija

Suomen ympäristökeskus

Janne Suomela

johtava asiantuntija

Varsinais-Suomen Ely-keskus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
DALIT
Niin !!!
Kyllä se Tuori sittenkin on oikeassa, kyllä se on sisäinen kuormitus ja suolapulssien puute joka Itämerta vaivaa !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.