Lukijoilta

Olemmeko jättäneet nuoret yksin mielenterveyskriisissä?

JORI LIIMATAINEN
Nuorten mielenterveyden tukeminen on kenties yksi suurimmista yksittäisistä yhteiskuntamme tulevaisuutta määrittävistä tekijöistä, sanovat kirjoittajat.
Nuorten mielenterveyden tukeminen on kenties yksi suurimmista yksittäisistä yhteiskuntamme tulevaisuutta määrittävistä tekijöistä, sanovat kirjoittajat.

Nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut viime vuosina hurjasti ja jonot erikoissairaanhoitoon ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.

Tämä trendi näkyi jo ennen covid-19-pandemiaa ja nyt näyttää siltä, että nuorten mielenterveys on heikentynyt pandemian myötä. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen ja viimeaikaisen kouluterveyskyselyn tulosten valossa koronapandemia on lisännyt entisestään nuorten pahoinvointia, vaikka merkkejä avun tarpeen kasvusta on ollut jo aiemmin.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, noin 20–30 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, muun muassa masennuksesta, ahdistuksesta tai neuropsykiatrisista ongelmista.

Nuorten saaminen mielenterveyspalvelujen pariin ajoissa on ensiarvoisen tärkeää, sillä yli puolet vakavista mielenterveyden häiriöistä saa alkunsa jo alle 14 vuoden iässä. Erityisesti meidän tulisi myös huomioida neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD tai autismin kirjon häiriöt ja niiden aiheuttamat erityistarpeet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nuorisopsykiatrian potilasmäärät kasvavat, mutta kasvaneeseen hoidon tarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Mikä siis avuksi?

Jos nuorilta kysytään, niin nykyinen tilanne on kestämätön. Ongelmat pääsevät kriisiytymään, kun apua joudutaan odottamaan kohtuuttoman kauan. Perusterveydenhuollossa palveluja on liian vähän ja erikoissairaanhoito on täysin ruuhkautunut. Samaan aikaan hoitojonojen kasvua ei voida ratkaista yksistään vain lisäämällä hoitoresurssia, vaan meidän tulee kyetä rakentamaan paremmin toimivia palvelupolkuja lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Nuorisopsykiatrian ammattilaiset arvioivat, että perheissä, kouluissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut asioita, jotka uhkaavat nuorten tulevaisuutta ratkaisevalla tavalla samalla, kun nuorten vaatimukset koulumaailmassa ovat lisääntyneet.

Nuorten mielenterveyden lähipalveluja ja erilaisia varhaisen tuen interventioita tuleekin kehittää vastaamaan lisääntyneeseen tuen ja hoidon tarpeeseen. Koulun tukitoimien riittävyys niin oppimisen tuen kuin opiskeluhuoltopalvelujen osalta tulee varmistaa niin, että ne järjestetään nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä.

Tarvitsemme lisää ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja. Riittävien opiskeluhuoltopalvelujen turvaaminen on kriittistä, jotta voidaan vastata nuorten lisääntyviin haasteisiin.

Mitä hyvinvointialueen tulisi tehdä, jotta nuorten mielenterveyttä voidaan tukea?

Hyvinvointialueella tulee uskaltaa panostaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä perheiden kokonaisvaltaiseen tukeen. Meillä on siihen kaikki edellytykset yliopistollisena alueena, jossa tehdään alan huippututkimusta ja käyttöön otetaan jo nyt erilaisia perheiden, lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia ja matalan kynnyksen palveluja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hyvinvointialueella tulee suunnitella saumattomat palvelut nuorten mielenterveyden tueksi niin, että kouluissa tapahtuva oppilashuolto nivoutuu riittävästi perusterveydenhuollon palveluihin. Palvelupolut ovat saumattomia ja apua saa läheltä, matalalla kynnyksellä.

Meidän tulee rohkeasti viedä mielenterveysalan ammattilaisia kouluihin, lähelle nuoria. Kun psykologeista ja kuraattoreista on pulaa, ovat avuksi tulleet psykiatriset sairaanhoitajat, erilaiset koulukoutsit ja psyykkarit, joilla on aikaa jutella keskittyen täysin nuoren tarpeisiin.

Hyvinvointialueen tulee myös panostaa perustason mielenterveyspalvelujen kykyyn vastata lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja varhaisvaiheen hoitoon. Jo nyt tutkimusten mukaan voimme arvella, että covid-19-pandemian jälkeen hoitovelka tulee nuorten mielenterveyspalveluissa korostumaan entisestään ja meidän tulee olla tässä asiassa valmiita toimimaan ajoissa.

Tulevilla hyvinvointialueilla on aika ymmärtää tilanteen vakavuus – nuoret eivät voi enää odottaa. Hyvinvointialueiden on vastattava tähän kriittiseen haasteeseen, joka kunnilta nyt siirtyy. Haasteeseen, johon kunnat eivät ole pystyneet reagoimaan. Haasteeseen, johon nykyinen palveluverkko ei ole pystynyt reagoimaan.

Nuorten mielenterveyden tukeminen on kenties yksi suurimmista yksittäisistä yhteiskuntamme tulevaisuutta määrittävistä tekijöistä.

Meillä on päättäjinä painava vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että mielenterveyskriisi otetaan tosissaan. Meidän täytyy vaatia, että päätöksenteossa nuorten hyvinvointi ja mielenterveys otetaan huomioon muutenkin kuin juhlapuheissa. On nostettava esiin kaikki ne tavat, joilla huonot järjestelmät tuottavat pahoinvointia, ja etsittävä keinoja korjata niitä. Meidän täytyy luoda kulttuuri, joka arvostaa meitä kaikkia, myös silloin, kun ei pystytä olemaan tuottavia ja tehokkaita.

Nuoret ansaitsisivat kaiken sen tarvitsemansa avun, jonka me aikuisina voisimme heille tarjota ja vähän vielä enemmän. Nuoret ansaitsevat uskon ja luottamuksen siihen, että me emme jätä heitä yksin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mari Lahti

aluevaltuutettu (sd), TKIO – Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunta

Niina Piippo

aluevaltuutettu (sd), lasten ja nuorten palveluiden valmisteleva lautakunta

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Somet ja pelit monien ongelmien takana
"nuorten vaatimukset koulumaailmassa ovat lisääntyneet"
- Mitä tämä oikein tarkoittaa? Onko opetussuunnitelman sisältö laajentunut ja muuttunut vaativammaksi? Ydinfysiikkaako alakouluissa nykyään opetetaan? Vai onko perus luku-, lasku- ja kirjoitustaidon oppiminen vain tullut nykynuorille vaikeammaksi? Tuntuu siltä, että nuorten taidot laskevat kuin lehmän häntä, yleistieto mukaan lukien. Ehkä asiaan auttaisi se, että somettaminen ja pelaaminen yömyöhään asti lopetettaisiin. Puhutaan, että tietotekniikan osaaminen on tärkeää. Mutta ihan oikeasti, noiden somettimien käyttäminen ei ole tietoteknistä osaamista, vaan aivoja sumentavaa ajanhukkaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Somet ja pelit monien ongelmien takana
Palautettaisiin nyt ainakin tasokurssit.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Yrittäjä
Vast: Somet ja pelit monien ongelmien takana
Tuossa kun seurannut omien lastenlasten koulunkäyntiä, en nyt näe, että niissä olisi merkittävää eroa omien lasten koulunkäyntiin, tai edes omaani, varsinkin aikuisiällä käymääni korkeakoulututkintoon. Mistä sitten johtuu, että niin helposti nuorella on pahamieli, kun veraa vaikka parikymmentä vuotta taaksepäin? Ehkä vaan pitää ymmärtää, että nuorten mieli on helposti mylleryksissä, mutta ei se tarvitse sairaudesta johtua, silloin pitää vaan kannustaa, kertoa, ettei kaikesta kannata liikaa murehtia, niskasta kiinni ja tuumasta toimeen. Kun oamssa nuoruudessa näitä ongelmia ei juuri ollut ja kovin vieraita ovat omille lapsille ja heidän ystäväpiirille, niin ehkä sellainen liika myötäily vaan saa piene harmituksen kasvamaan isommaksi. Sitten kohta jo ajatellaan, että tarvitaan lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa, kun nuoren itsensä tsemppaaminen ja ohjaaminen voisi riittää, kaikkea ei voi aina saada, ja kun haluaa jotain, sen eteen pitää tehdä työtä, eikä sellaisesta voi pahoittaa mieltään, jos myös vaaditaan niitä tekoja. Suurin osa nuoristakin ymmärtää että some on tietynläistä teatteria ja näyttelemistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Somet ja pelit monien ongelmien takana
Omassa nuoruudessani niin itselläni kuin eräillä kavereillakin oli kyllä vaikeita asioita - kotien väkivaltaa ja alkoholin käyttöä, köyhyyttä, kiusaamista ym. Seuraavassakin sukupolvessa tiedän vastaavaa. Joten ei se ihan nykypäivän ongelma ole. Erona silloiseen on, että nyt ainakin pikkuisen tajutaan, että nuoruus ei välttämättä ja kaikille olekaan auvoista elämän parasta aikaa. Yritetään jopa auttaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.