Lukijan kolumni

Elettiinpä sitä ennenkin

”Vauhti kiihtyy”, laulavat Ruohosen veljekset. Sama tuli mieleeni katsellessani sesonkiaikaan ostoskeskusten kymmenien kassajonojen nopeasti sujuvaa asiakaspalvelua. Kaupan osalta. Asiakkaitten omat digikorttijutut sen sijaan saattoivat sitä sumauttaa. Vain kassahenkilön nopea kädenheilahdus ja ostettava tuote oli tarvittaessa puntaroitu ja hinnoiteltu maksuvalmiiksi.

Vaan elettiinpä sitä ennenkin. Silloinkin saatiin ostokset hoidettua. Eri tavalla, ajalla ja eri paikoissa, ns. kivijalkakaupoissa. Ei-boomereille selvitykseksi, että ne olivat pieniä liikehuoneita katuvarsien asuintalojen katutasoissa tai kellareissa. Niissä ei ollut jonotusnumeroita, joskus sentään jonoja toki.

Siellä kauppias tai apulaisensa tiskin takana kuuntelivat asiakkaan toiveita tai katselivat sormilla osoituksia halutuista tuotteista. Sitten se nostettiin myyntitiskille ja sipaistiin rintataskusta vedetyllä lyijykynänpätkällä sen hinta muistilehtiöön. Ehkä ensin tuotteen punnitenkin. Sen jälkeen joko kauppias tai asiakas kietaisi sen myyntitiskillä olevan paperipinon päällimmäiseen arkkiin – kuten nykyään kukkakauppiaat – asiakkaan mukana olleeseen ostoskassiin siirtoa odottelemaan. Maailman tuhoavia muovikasseja saatiin onneksi odottaa vielä vuosikymmeniä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maidon ostajilla tuli olla mukana oma maitokannu, johon kauppias litran mitalla onki ja kaatoi maitotonkasta halutun määrän. Myöhemmin pullomaito, pussimaito ja nykyinen tölkkikulttuuri tuonkin taidon siirsivät historiaan.

Kun sitten kaikki halutut ostokset oli saatu, kauppias ynnäsi muistivihosta niiden hinnat rahastusta varten. Edistyneemmissä myymälöissä olikin sitten jo kohta kassakoneet, sähkömekaaniset raksuttimet, jotka olivat irti kaikista tietoverkoista ja varastokirjanpidoista vielä pitkän aikaa. Oliko edes kassanauhaa, en tiedä. Yhteenlaskutaidon taso laski silloin ratkaisevasti. Vaikkei myöhempi Pisa-tutkimus sitä peilannutkaan.

Miten oli laita elintarvikepassien, kylmätilaseuraamisien, muun hygienian, en tarkkaan muista. Kärpäsiä muistan ainakin niissä paikoissa, missä oli ”näyteikkunoissa” vesiverho, lojuneen ikkunan alakarmilla useinkin. Lienevätkö eläinparat hukkuneet, en tiedä.

Enkä sitäkään muista, miten usein kauppias ehti tai muisti käsiänsä desinfioida paperirahan vastaanoton ja elintarvikkeen käsittelyn välissä. Suurempia epidemioita ei kuitenkaan Suomessa esiintynyt ja kansan lukumäärä koko ajan vaan nousi. Toisin kuin nyt.

Valtio on nähnyt parhaaksi kautta aikojen säännellä kauppahuoneiden aukioloaikoja. Riippuen niiden myymistä tuotteista, myymälän pinta-alasta yms. Tuolloin takavuosinahan kaupat olivat arkisin auki kello 17 asti ja lauantaisin 13 asti. Ja sunnuntaisin tiukasti kiinni. Vaikka ei silloin monessakaan kodissa ollut pakastimia tai edes kunnon jääkaappia.

Silti kansa jäi henkiin, söi joka päivä ja ehti ostoksille noilla aikatauluilla. Tämä lienee mystistä meille 24/7 ympäri vuoden auki oleviin ostosparatiiseihin tottuneille, useammankin kylmälaitteen omistaville ”ei ehdi Prismaan” -ihmisille.

Vasta vuonna 2016 koitti se päivä, jolloin nykyihminen voi rauhoittua, olla huolehtimatta huomisen aamupalan vuohenjuuston tuoreudesta. Kaupat saivat pitää ovensa avoinna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on turkulainen elämäntapatarkkailija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Köhittiinpä sitä ennenkin
"Suurempia epidemioita ei kuitenkaan Suomessa esiintynyt ja kansan lukumäärä koko ajan vaan nousi. Toisin kuin nyt."
- Kyllähän Suomen väkiluku yhä kasvaa, tosin maahanmuuton siivittämänä. Mutta suurempi muutos on ollut kaupungistuminen, joka on nostanut suurimpien kaupunkien väestötiheyttä huomattavasti. Ja mitä tulee epidemioihin, niin olihan ennen koronaa sikainfluenssa, hongkongilainen, aasialainen ja sitä ennen tuberkuloosi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Vaan minäpä muistan
Hygienia tai desinfiointi sanoja tuskin olivat kaikki kansalaiset kuulleetkaan, lukuunottamatta korkeammin koulutettuja, mutta eipä niitä juuri tarvittukaan. Kansalla oli vuosisatojen mukana kasvanut sietokyky, ei meitä pikkupöpöt kaataneet – ei kaupunkilaisiakaan.
Ongelmat alkoivat sen mukana kun ihmiset aivopestiin desifioimaan elinympäristönsä ylihygieniseksi.

Eikä käsiä tosiaan pesty joka mutkassa, aamupesu kotona sai riittää, eikä ainakaan rahastuksen ja elintarvikkeiden käsittelyn välissä – ellei sotkenut itseänsä aivan totaalisesti. Koko kroppaakaan ei pesty kuin kerran viikossa, saunassa. Mutta kello 17 jälkeen pestiin lattiat.

T. Kaupassa kesätöissä 10 v.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.