Lukijoilta

Porkkanaa pyydetään ja keppiä tarjotaan hoitajille

LAURI ROTKO
Hoitoalan pysyvään veto- ja pitovoimapuutteeseen ei ole ratkaisua löydetty, vaikka ongelmista on kerrottu ylöspäin vuosien ajan, kummastelee kirjoittaja.
Hoitoalan pysyvään veto- ja pitovoimapuutteeseen ei ole ratkaisua löydetty, vaikka ongelmista on kerrottu ylöspäin vuosien ajan, kummastelee kirjoittaja.

Jälleen kerran hoitohenkilökunta on paljon vartijana. Kärjistettynä: Tuletko töihin vai aiheutatko jonkun kuoleman? Tämä kysymys heitetään aina silloin, kun hoitajat ryhtyvät työtaisteluun parantaakseen omaa palkkaustaan, mikä puolestaan vaikuttaa koko hoitoalan veto- ja pitovoimaan.

Palkkaus on ei ainoa, mutta olennainen elementti kilpailtaessa vähenevästä nuorisosta, joka tulee työmarkkinoille, mutta myös jo siellä oleville alan ammattilaisille, jotta he pysyisivät alalla.

Hoitajille (pääosin naisille) on tarjolla naiskuvan kaksi ääripäätä. Milloin he ovat laupiaita samarialaisia, jotka uurastavat yötä päivää muun muassa koronapotilaiden vuoteen vierellä tai hoitavat kotihoidon heikkokuntoisia potilaita minuuttiaikataululla ehtiäkseen käydä läpi liian pitkän asiakasmäärän työvuoronsa aikana. Ja tämä toistuu päivästä, viikosta ja jopa vuodesta toiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähes jokaisella hoitoalan eri sektorilla on jo pidemmän aikaa vallinnut pysyvä työvoiman vajaus. Sijaisia on vaikeaa ellei mahdotonta saada ja työtä tehdään vajaalukuisena tai akuuttia pulaa paikataan lisä- ja ylitöillä, tuplavuoroilla tai hälytysrahan avulla kotoa kutsumalla.

Ja tämäkin on jatkuvasti toistuvan ongelman tilapäistä paikkaamista. Sen seurauksena on pysyvän henkilökunnan uupuminen, sijaisten vaikea perehdyttäminen, oma riittämättömyyden tunne ja pahimmassa tapauksessa hoidon tason lasku ja jopa potilasturvallisuuden vaarantuminen. Tämän kesän sijaistilanne on ollut käsittääkseni kaikkien aikojen huonoin, eikä parempaa ole luvassa näillä eväillä.

Tästä kaikesta "madonna-hoitajat" saavat parhaassa tapauksessa presidentillisen kiitoksen: "Niin monet saavat olla kiitollisia niin harvoille". Kiitos siitä. Siinä on paljon viisautta. Huonommassa tapauksessa saa banaanin tai sähköposti-kiitoskortin.

Muutamissa paikoissa on korona-ajalta maksettu ihan kunnollisiakin korvauksia. Sen sijaan tähän pysyvään veto- ja pitovoimapuutteeseen ei ole ratkaisua löydetty.

Edellä mainitut ongelmat eivät ole olleet tai tulleet kenellekään päättäjälle yllätyksenä. Tehyn ja Superin ammattiosastot ovat useissa Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä lähes vuosittain informoineet valtuustoja hoitoalan ongelmista jo 1980-luvulta alkaen. Poliittisiin päättäjiin on oltu yhteydessä lukuisia kertoja. Liittotasolla samaa työtä on tehty eduskunta- ja ministeritasolle säännöllisesti. Myös julkisuuteen on tiedotettu vähintäänkin riittävästi.

Myötätuntoa ja ymmärrystä on saatu yllin kyllin, konkreettisia toimia vähemmän. Hoitoalan koulutuspaikkojen lisäys ja vanhushuollon hoitajamitoituksen nosto 0,7 hoitajaan/asiakas on hyvä asia, mutta ei tuo pikaista ratkaisua ja vaatii ensin lisää hoitajia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Piiskaakin on annettu muun muassa kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksen myötä sekä kuntien toistuvien terveyden- ja sosiaalihuollon alibudjetointien vuoksi.

Siksi Tehy ja Super ovat olleet noin kuukauden työtaistelussa 1983 ja 1995 ja Tehy teki 2007 joukkoirtisanoutumiskampanjan, jossa yli 12 000 tehyläistä irtisanoutui ensi aallossa ja lisää vielä toisessa aallossa. Sopimus saatiin aikaan ennen irtisanoutumisten toteuttamista.

Kaikissa näissä työtaistelutoimissa paljastui, miten tärkeä ryhmä hoitohenkilöstö on Suomen terveydenhuollolle. Suojelutyöhön työnantajat pyysivät työntekijöitä monin paikoin lähes normaalimäärän, joissakin jopa yli sen. Tämä todistaa sen, että työnantajankin mielestä normaalivahvuus on lähes sama kuin potilasturvallisuusraja eli työtä tehdään minimimäärällä koko ajan.

Joukkoirtisanoutuminen 2007 johti silloinkin poikkeuslain valmisteluun, joka olisi pakottanut hoitajat töihin. Lakoilla saavutetut edut valuivat/valutettiin koko kuntakenttään, joten mitään pysyvää tasokorotusta ei saatu hoitoalalle aikaan.

Tällä kertaa madonna päätti hinnoitella itsensä oikeaan arvoonsa pitkällä palkkaohjelmalla, jossa hoitoala saisi työstään selvästi ns. yleisen linjan ylittävän korotuksen 5 vuoden aikana. Syksyllä tehty kuntapuolen sopimus oli oikean suuntainen, mutta ei ottanut hoitoalan erityisongelmia riittävästi huomioon.

Suomen hoitoala on pysyvässä kriisissä, joka vain pahenee lähivuosina hoitajien runsaan eläköitymisen myötä. Kriisiä ei korjata millään pakkolailla, vaan kunnollisella sopimuksella.

Kuvaannollisesti sanoen: kiviä voidaan louhia ja lentokenttiä rakentaa vaikka vankityövoimalla, mutta työtä, joka vaatii tietoa, taitoa, tunnetta ja älyä, ei voida pakolla teettää. Pakkotyö ei lisää työmotivaatiota, luovuutta eikä työn korkeaa laatua. Se vain lisää halua karata koko alalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tämä on sääli, koska ylivoimaisesti suurin osa hoitajista rakastaa työtään ihmisten hyväksi.

Mikko Lemmetyinen

sairaanhoitaja lähes 40 vuotta, eläkeläinen 10 vuotta

entinen pääluottamusmies, Tehyn kunniajäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Rautalanka
Työmarkkinajärjestelmä ei toimi
Työmarkkinajärjestelmämme ei tee kovin helpoksi yksittäisen alan palkkojen nostamista. Kun yksi ammattikunta saa isomman palkankorotuksen, muut liitot vaativat ja usein saavatkin saman, minkä jälkeen ollaan lähtötilanteessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Työmarkkinajärjestelmä ei toimi
Hallituksen pitäisi ottaa järki käteen ja kohdistaa kuntien valtionapuja hoitajien palkankorotuksiin. Jos opettajat ja muut hyväpalkkaiset ruikuttavat korotuksia niin siinäpä ruikuttavat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
yxxy
Hoitoalassa muhii ties mitä tekijöitä...
Lähipiirissäni henkilö kertoi oman ammattiliittonsa estäneen oikeutetun palkkakuokan mukaisen palkan. Syynä oli tulkinta työn vaativuustasosta. Lieneekö tässä hoitoalan vaikeassa tilanteessa samantapaisesta arvopuolesta ja arvioinnista yhtenä osatekijänä kysymys. Sitten voi olla omahyväinen asenne mukana, että pääsee liialöiseen palkkatasoon (kun vertaa omaansa!).

Edellä mainittu henkilö plus työ/virkatoverit vaihtoivat ammattiliittoa ja saivat työnsä mukaisen palkkaluokan välittömästi.
Enää eivät muutamat määrätyt henkilöt kyenneet lyttäämään hyvän ammatti-ihmisen työarvoja alipalkkauksella!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ustar
Hoitajia ei tulla...
saamaan enää koskaan riittävästi. Se juna meni jo ohi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.