Lukutaito avain oppimiseen
Uusimpien Pisa-tulosten aiheuttama hämminki alkaa hiljalleen rauhoittua. Pohdiskelevat kannanotot rajaavat tarkemmin mittauksen kohteena olleiden asioiden kirjoa. Kissa (kissat) on aika nostaa pöydälle.
Puutteellisesti lukutaitoisen nuoren on vaikea kehittyä itseensä luottavaksi, täysivaltaiseksi, koulutetuksi ja työllistyväksi kansalaiseksi. Kaikkien oppijoiden omat voimat tai valmiudet eivät riitä. Tuen tarpeessa olevia on autettava.
Meidän koulutoimessa olleiden ja olevien on myönnettävä, että emme ole onnistuneet erityisen hyvin tässä tehtävässä. Emme ole kuunnelleet tai uskoneet suuntauksesta varoittaneita.
Suomen Pisa-vastaava, professori Jouni Välijärvi toi esiin huolensa jo edellisten tulosten julkitulon jälkeen: ”Lähes kymmenellä prosentilla nuorista on niin heikko lukutaito, että heidän edellytyksensä selviytyä jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksista ovat riittämättömät.”
Vastuu lasten lukemaan oppimisesta ja harjaannuttamisesta on päiväkodeilla, kouluilla ja lasten vanhemmilla. Viimeistään nyt on alakoulujen rehtoreiden koottava omat joukkonsa ja päiväkotien eskarivastaavat miettimään jo käytössä olevien toimintamallien tehostamis- ja uudistamismahdollisuuksia.
Vanhempien on herkällä korvalla kuunneltava koulun taholta tulevia yhteistyötarjouksia lukutaidon harjaannuttamisessa. Lapsille on toistuvasti kerrottava lukutaidon tuottamasta ilosta ja hyödystä.
Hitaasti kehittyvän lapsen lukutaidon harjaannuttaminen ei tapahdu kuukaudessa tai kahdessa. Väitöstutkimuksessaan Sini Huemer toteaa:
”Lukemisen sujuvuuden parantaminen ei ole helppo tehtävä. Tulokset kannustavat kouluja kehittämään riittävän pitkäkestoisia ja säännönmukaisia työtapoja lukemisen alkeet saavuttaneen oppilaan lukusujuvuuden parantamiseen.”
