Lukijoilta

Ilmaisia lounaita ei ole

ROBERT SEGER
Kun kuvittelemme saavamme hyvää halvalla, joku tai jokin muu sen maksaa. Esimerkiksi halpavaatteen todelliseen hintalappuun sisältyy luonnon resurssien tuhlaaminen ja kaukana olevan ihmisen energian riistokäyttö, sanoo kirjoittaja.
Kun kuvittelemme saavamme hyvää halvalla, joku tai jokin muu sen maksaa. Esimerkiksi halpavaatteen todelliseen hintalappuun sisältyy luonnon resurssien tuhlaaminen ja kaukana olevan ihmisen energian riistokäyttö, sanoo kirjoittaja.

Jos olisin hyväntahtoinen maailman hallitsija ja saisin tuoda käytäntöön vain yhden periaatteen, se olisi yllä mainittu. Ja tämän periaatteen syvällistä ymmärtämistä opetettaisiin jokaiselle ihmistaimelle.

Asiasta myös keskusteltaisiin avoimesti toreilla ja turuilla, sillä ilmaisen lounaan illuusio on yksi ihmiskunnan surullisimmista systeemisistä valuvioista.

Tarkoitan ilmaisilla lounailla kaikenlaisia asioita, joissa uskomme saavamme hyvää halvalla heti. Me ihmiseläimet olemme varsinaisia pikaoptimoijia, joiden aivot saavat palkitsevia dopamiinihittejä oletetuista ilmaisista lounaista. Pikavoitto maistuu makealta.

Todellinen hinta on usein meiltä piilossa. Esimerkiksi pumppaamme surutta maapallosta rajallista öljyä, joka on muodostunut miljoonien vuosien aikana, mutta maksamme tavallaan vain energian ottamisen kulut.

Kahmimalla toisten aarteet saamme kaikista ilmaisimman tuntuiset lounaat. Paradoksaalisesti, kun kuvittelemme löytäneemme tällaisen ilmaisen lounaan, emme kuitenkaan arvosta sitä, vaan ahnehdimme surutta kohti seuraavaa ”diiliä”.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vastuuttoman voitontavoittelun taustalla vaikuttaisi toimivan eräänlainen varastaminen. Vaikka ei ole useinkaan selvää, keneltä tai miltä varastetaan, olennaista olisi alkaa tiedostaa, että jossain se todellinen hintalappu on. ”Joku tai jokin muu” maksaa, ainakin lopulta. Esimerkkinä halpavaate, jonka todelliseen hintalappuun sisältyy luonnon resurssien tuhlaaminen ja kaukana olevan ihmisen energian riistokäyttö.

Vaikka itse saisitkin rauhassa nauttia ilmaiselta vaikuttavan lounaan imelästä autuudesta, voi loppulasku päätyä lapsenlapsesi maksettavaksi.

Pohjimmiltaan, jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta, sitä se on. Mutta asian näkeminen voi olla hyvinkin vaikeaa, kivuliastakin. Ja sitä peitellään esimerkiksi taitavilla korulauseilla (mainonta) ja välinpitämättömällä silmien sulkemisella (ei koske minua).

Tutkimusten mukaan me näemme helposti toisen tekemän argumenttivirheen tai epäjohdonmukaisuuden, kun taas jokaisen on vaikea tunnistaa oman päättelynsä sudenkuopat. Mehän olemme sosiaalisia laumaeläimiä: vain yhdessä olemme enemmän. Yksin emme selviäisi edes hengissä. Älykkäimmätkään meistä eivät saa oivalluksiaan ”tyhjästä”.

Jopa aikamoinen nero ihmiseksi, Isaac Newton, tunnusti seisovansa ”jättiläisten olkapäillä”. Me vaan helposti unohdamme olevamme ikään kuin kollektiivisesti velkaa niille, jotka meitä ennen veivät kehitystä eteenpäin.

Hyvää ei siis ainakaan pitkässä juoksussa saa halvalla. Tätä kuvaa esimerkiksi se, miten yritysjohdon tapa takoa pinnallisia pikavoittoja erilaisilla ulkoistamisilla ja kilpailutuksilla voi tulla jopa kalliimmaksi, kun lopullinen hinta alkaa konkretisoitua.

Jokaisessa voittoa tavoittelevassa yrityksessä pitäisi olla ilmainen lounas -harhan paljastamiseen erikoistunut vastuullisuustiimi. Tällainen tiimi voisi kyllä karkottaa joitakin ahnaimpia osakkeenomistajia...

Avoin kunnioittava dialogi, mahdollisimman monien näkökulmien kautta ajattelu ja pitemmän aikajänteen vaikutusten huomioon ottaminen voivat kaikki osaltaan auttaa meitä sulkemaan korvamme ilmaisten lounaiden seireenilaululta. Sillä vaikka itse saisitkin rauhassa nauttia ilmaiselta vaikuttavan lounaan imelästä autuudesta, voi loppulasku päätyä lapsenlapsesi maksettavaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Marja Seeve

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Hyvä muistutus
On todella niin, että halvalle hinnalle tai jopa "ilmaisuudelle" on syynsä, ja lähes aina se merkitsee, että joku muu maksaa jotakin jotenkin. Ilokseni olen huomannut, että suomalaiset keskimäärin ovat aika valistuneita ja ymmärtävät tämän. Toki moni silti iloitsee "hyvistä kaupoista" ja "ilmaisista" palveluista ja tuotteista, toiset vähävaraisuutensa vuoksi, toiset tietynlaisesta ahneudesta.

Olen sellaistakin lukenut, että varsinkin naisten kiinnostus shoppailuun ja löytöjen (= hyvää halvalla) tekemiseen juontuu peräti pyynti-keräilyajoista asti. Keräily on yleensä ollut lähinnä naisten työtä, ja makupalan tai apajan löytäminen maastosta on aiheuttanut mielihyvää, jota nykyään etsitään ja saadaan onnistuneen ostoksen muodossa. Vaikka voinee samaa soveltaa miehiinkin - puhutaanhan esim. alennusmyyntien metsästyksestä. "Saaliin" bongaaminen ja onnistunut kaato tapahtuu nykyään useammin Motonetissä kuin metsässä.

Vaikka joku aina jotenkin maksaa, on joitakin harvoja tilanteita, joissa edullisuus tai ilmaisuus ei välttämättä ole keneltäkään poissa. Näin on esim., jos maataloudessa jostakin tuotteesta saadaan poikkeuksellisen onnistunut sato - jolloin hinta laskee ja sen kuuluukin laskea - tai jos esim. kauppaketju myy varastojaan pois saadakseen tilaa uudemmille. Harvoin kai liike myy suorastaan tappiolla, se vain tinkii katteistaan. Tai jos myy jopa tappiolla, se on kaikille parempi kuin tavaran kärrääminen lajitteluun, saati kaatopaikalle. Joten aina ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos ostaa hyvää halvalla - on vain syytä tiedostaa, mikä on halpuuden syynä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.