Lukijoilta

Ruovikot ovat poistettavissa, jos halutaan

Kovasti ihmetellään, miksi järviruo’olle ei tehdä mitään, muun muassa Eija Koivukoski (TS 2.9.) ihmetteli äskettäin tällä palstalla. Tilanteeseen on monta ratkaisua, joihin päättäjillä olisi mahdollisuus myötävaikuttaa, jos vain olisi tahtoa.

Järviruoko ei ole toistaiseksi kurtturuusun kaltainen haitallinen vieraslaji, joka voitaisiin velvoittaa poistamaan omilta mailtaan tai vesiltään.

Järviruoko on ikään kuin puu, jota voi korjata vain omalta maaltaan. Toisen mailta puita ei saa korjata kuin luvalla.

Vesialueiden omistajuus on hyvin pirstaloitunutta, jolloin tarvittavien lupien tai korjuuoikeuksien hankkiminen on hyvin työlästä. Ja käytännössä tekee korjuutyöstä hyvin hankalaa, jos joka toisen rantatontin omistajan vesialueen saa parturoida ja joka toisen ei. Varsinkin kun rajapyykit ovat vesillä varsin huonosti merkittyjä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyisin järviruokoa saa korjata vain lintujen pesimäaikojen jälkeen eli vain syksyllä muutaman kuukauden ajan. Keväisin olisi vielä korjattavissa edellisen kesän kasvustoja niiltä alueilta, joista jäät eivät ole ruokoja niittäneet.

Teollisuus, joka voisi vastaanottaa järviruokoa, haluaisi mieluummin tasaista massavirtaa ympäri vuoden, jotta tuotantolaitos tai energialaitos voisi toimia jatkuvasti samoilla säädöillä. Ruo’on varastointi on erittäin tilaa vievää, jolloin varastointi koko vuoden tarpeisiin pitäisi ratkaista edullisesti.

Suomen vesistöt ovat matalia, mikä soveltuu mainiosti ruovikoille. Pääosin matalat rannat ovat myös melko kivikkoisia, jolloin soveltuvien korjuulaitteiden on pystyttävä kulkemaan matalavetisessä kivikossa ja toisaalta myös kelluttava pinnalla. Teknisesti haaste, mutta ratkaistavissa.

Korjuulaitteen kehityksessä on myös tehtävä valinta korjuun tehokkuudelle. Tavoitellaanko 100-prosenttista niittoa kaikille alueille, joka tarkoittaa hyvin hidasta ja kallista toimintaa vai kerätäänkö vain helpot alueet nopeasti, joka tarkoittaa sitä, että rantaan jää vielä epämääräisen kapea kaistale ruovikkoa, joka ei välttämättä näytä kauniille ja viimeistellylle, mutta on kustannuksiltaan edullisempaa. Nämä ovat valintoja, joille kaikille löytyy hintalappu.

Nykyinen lainsäädäntö ei oikeastaan mahdollista kannattavaa kaupallista korjuuta. Rajoituksia pitäisi merkittävästi poistaa tai sitten korjuutyölle pitäisi löytyä maksaja.

Korjuusta kiinnostuneelle urakoitsijalle soveltuvan kaluston kehittäminen ja valmistaminen maksaa helposti miljoonia ja korjuu työllistäisi leikkuulaitteen kuljettajia ja edelleen kuljetusketjussa erilaisten kuljetusalusten ja -ajoneuvojen henkilöstöä matkalla ulapalta tehtaalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Leikkuupuimureita saa kaupasta, mutta kaislapuimureita ei vielä, vaan ne pitää ensin suunnitella ja valmistaa. Suomessa on kuitenkin paljon osaamista erilaisten korjuukoneiden valmistuksesta, joten varmasti kotimaisin voimin tarvittavat laitteet saadaan tehtyä.

Ruovikot ovat poistettavissa ihan helposti, jos vain halutaan. Puuttuu vain raha ja tahto.

Petteri Salminen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Vihreät on tässäkin esteenä, ruovikoita ei saa leikata keväällä milloin se olisi järkevimmin tehtävissä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Niin
Alkukesästähän ruovikot tulisi leikata jos niistä aikoo päästä eroon tai jos niitä haluaa käyttää rehuna.
Tuskin noita rajoitksia ammattileikkaajat edes tuntee. Leikkurit pörrää koko kesän. Miten muuten on jakamattomilla vesialueilla leikkuun laita? Valvovatko kalastuskunnat asiaa mitenkään?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.