Lukijoilta

Järviruo’on hyödyntäminen edistää kestävää kehitystä – kustannustehokkaaseen korjuuseen tarvitaan julkista rahoitusapua

JUHA KÄÄRIÄ
Kirjoittajien mukaan ruovikoiden hyödyntämisen käynnistämiseksi tehdään laajamittaista työtä, mutta järviruo’on kustannustehokkaan korjuun mahdollistamiseksi tarvitaan julkista rahoitusapua.
Kirjoittajien mukaan ruovikoiden hyödyntämisen käynnistämiseksi tehdään laajamittaista työtä, mutta järviruo’on kustannustehokkaan korjuun mahdollistamiseksi tarvitaan julkista rahoitusapua.

Saaristomeren suojelussa järviruo’on poistolla on positiivisia vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä kuin rehevöitymisen torjumisessa.

Ruovikon loppukesällä tehtävällä leikkuulla voidaan poistaa vesistöstä ravinteita hehtaaria kohden keskimäärin 80 kg typpeä ja 7 kg fosforia, talvileikkuussa noin kolmasosa tästä määrästä.

Eija Koivukoski nosti mielipidekirjoituksessaan (TS 2.9.) esiin järviruo’on korjuun ongelmallisuutta. Järviruo’on leikkuu ja sen hyödyntämien on merkittävä mahdollisuus, mutta siinä on myös ongelmia.

Järviruo’on leikkuu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan sen leikkuuseen on aina oltava vesi- ja/tai rannanomistajan lupa. Toinen ongelma on järviruo’on hyödyntämisen osalta sopivan leikkuukaluston ja leikkuuyrittäjien puute Suomessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lupa-asiat ovat suuri haaste, sillä ilman yksimielistä päätöstä osakaskuntien on järjestettävä virallinen kokous järviruo’on leikkuiden hyväksymisestä, mikä vaatii erityistä aktiivisuutta osakkailta. Yksimielisen päätöksen saaminen on taas hankalaa etenkin osakaskunnissa, joissa voi olla kymmeniäkin osakkaita.

Olemme Turun AMK:ssa tehneet luvitustyötä yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa ja kauttamme löytyy myös ajantasaista tietoa vesi- ja rannanomistajille lupien myöntämisen tueksi. Luvitustyön yksinkertaistaminen vaatii lainsäädännön uudistamista.

Luvitustyön yksinkertaistaminen vaatii lainsäädännön uudistamista.

Järviruo’on tehokas ja pitkäaikainen hyödyntäminen vaatii kannattavien liiketoimintaketjujen kehittämistä yksityisten yritysten välillä. Ruokobiomassan hinnan täytyy olla riittävän alhainen, että sitä kannattaa hyödyntää. Sinänsä hyödyntämismuotoja on varsin paljon, kuten esimerkiksi rakennusmateriaalit, kasvualustat, poltto, käsityömateriaalit, eläinten rehut ja kuivikkeet. Järviruo’on hyödyntämisen potentiaali on valtava.

Järviruo’on on todettu soveltuvan hyvin korvaamaan esimerkiksi turvetta kasvualustoissa. Yhä kallistuvan energian aikakautena ruoko tarjoaa mittavan potentiaalin uusiutuvan energian lähteenä. Lisäksi talviaikana jään päältä korjattu ruoko sopii muun muassa ruokokattojen rakentamiseen ja siitä tehdään myös eristelevyjä.

Laajamittaista työtä ruovikoiden hyödyntämisen käynnistämiseksi tehdään usealla sektorilla, mutta julkista rahoitusapua tarvitaan järviruo’on kustannustehokkaan korjuun mahdollistamiseksi.

Turun ammattikorkeakoulu, ruokotiimi

Juha Kääriä

FT, yliopettaja, Energia- ja ympäristötekniikka

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nina Savela

VTM, asiantuntija

Jerome Tornikoski

insinööri AMK, projekti-insinööri

Päivi Simi

ympäristösuunnittelija AMK, asiantuntija

Pekka Alho

insinööri AMK, asiantuntija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
CaCola
Kerää itse kannattavasti
On muitakin vaihtoehtoja joissa ei huudeta valtiota apuun.
Kyllä mitä hyvänsä voidaan tehdä valtion eli veronmaksajien rahoilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ajattelija
No tästä voidaan olla montaa mieltä
"Järviruo’on on todettu soveltuvan hyvin korvaamaan esimerkiksi turvetta kasvualustoissa. "
Tutkimuksia taitaa olla vasta muutama nekin ei oikein puolueettomia ja kasvattajat eivät ihan hurraata huutaneet koska turpeen imu ja puskurointi kyky vain omaa luokkaansa kun sammaleen ominaisuuksiin kuuluu hyvin veden pidätys ja imukyky.
Muuten hyvää hommaa meren rannoilta sadaan kaislikoita pois niin ei haikarat ja muut linnut pääse lisääntymään kaislikoiden suojissa.
Olisko tuo kaislikoiden kasvu ihan normaalia luonnon kiertoa? Eli nykyisten soidan pohjakerroksista löytyy järviruokoa.
Eli siis voisiko ajatella kun annetaan jonkun järven kasvaa umpeen niin tuhannen vuoden päästä siinä on suo?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Järviruoko sitoo ravinteita
Kirjoittajan mukaan järviruoko sitoo typpeä 80 kg/ha ja fosforia 7 kg/ha. Ilman järviruokoja nuo ravinteet olisivat päätyneet levien käyttöön. Miksi järviruoko pitää hävittää?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
Koska jos sitä niitettyä järviruokoa ei hävitetä, palautuvat ravinteet vesistöön. Mutta kun se niiton jälkeen vaikka poltetaan (tai kompostoidaan tms.), ravinteet eivät heti palaudu sinne vesistöön.

Ja ei, jutussa ei kerrottu että järviruo'olle tehtäisiin muuta kuin että kasvu niitettäisiin ja kerättäisiin talteen hyötykäyttöön. Muutenhan se olisi kertakäyttöinen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
Jos järviruokoa kerätään, niin ei se kerralla häviä, ei vaikka niin haluttaisiin. Kerätyn tilalle kasvaa uutta, joka taas sitoo sen typpi- ja fosforimäärän. Pidän todennäköisenä, että samasta paikasta saisi muutamankin järviruoko"sadon" ennen kuin se ehtyisi vallan. Tietenkin sato pienenisi kerta kerralta. Verrattuna kuitenkin tilanteeseen, ettei ruokoa kerättäisi lainkaan, typpeä ja fosforia saataisiin pois selvästi enemmän.

Siitä voi keskustella, onko järviruo'on räjähdysmäinen lisääntyminen luonnollinen ilmiö, johon ei pidä puuttua. Se on kuitenkin muuttanut aika lailla vanhaa vesilinnustoamme ja muuta rantalajistoa. Jos katsotaan, että järviruoko on lisääntynyt siinä määrin kuin on ravinnepäästöjen ja ilmastonmuutoksen vuoksi, voi olla halua palauttaa vanhaa lajistoa ruokoa keräämällä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
"Miksi järviruoko pitää hävittää?"

Mankala: Jos sinut poistetaan ravintolasta se ei käsittääkseni tarkoita että sinut hävitetään.

"Järviruo’on hyödyntäminen edistää kestävää kehitystä"
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Järviruoko sitoo ravinteita
Hima-Hönö: kyllä minä olen ravintolasta poiston jälkeen sieltä kokonaan hävinnyt. Seuraavana päivänä voin tietysti yrittää paluuta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
hyötykasvi
Järviruokosta voidaan kehittää hyötykasvi kunhan sen korjuu saadaan kustannustehokkaaksi.
Korjuulaitteita kehitellään valtion tuen turvin. Kun ja jos kehitystyö on näiltä osin valmis voidaan keskittyä järviruokopelletin markkinointiin rehuksi.
Järviruoko on monivuosinen kasvi, joka nousee juurakostaan. Keväinen uusi verso sopii ihmisravinnoksikin parsan tapaan. Veden pintaan nouseva uusi kasvu kelpaa eläinten rehuksi. Ravintoarvo ennen kukintaa on timotein luokkaa. Juurakkoa voidaan hyödyntää vain muutaman vuoden ajan, sillä juurakon ravinteet loppuvat, ellei ruoko pääse niitä kesän aikana täydentämään.
Järviruoko tulee olemaan vielä hyötykasvi niin kuin se on ollut ennenkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.