Lukijoilta

Voidaanko Itämeri pelastaa?

Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Itämeren iäksi on arvioitu jääkauden jälkeinen aika, noin vajaat 10 000 vuotta.

Saamme paljon informaatiota, jossa kerrotaan Itämeren kriittisestä tilasta. Tänäkin kesänä on näkynyt otsikoita ”Voidaanko Itämeri pelastaa?” Tämä viestintä on harhaanjohtavaa. Gotlannin syvänteiden alueet voivat toki huonoiten, mutta esimerkiksi Pohjanlahti ja Selkämeri ovat hyväkuntoisia ja kattavat kolmanneksen Itämerestä. Koko Itämeri ei ole huonossa, saatikka kriittisessä tilassa.

Itämeren historiassa on meneillään neljäs ”rehevä kausi”, joka johtuu syvännepohjien hapettomuudesta ja näkyy sinilevärehevyytenä. Syvännehapettomuus johtuu niukoista suolaisen veden pulsseista Atlannilta. Itämeri on kärsinyt sinilevärehevyydestä noin 4800 vuotta ja voinut hyvin kolmena ”karuna jaksona”. Niiden kesto on ollut yhteensä noin 3400 vuotta. Nämä on saatu selville pohjasedimenttitutkimuksista, joissa on havaittu sinileväkerrostumat rehevinä kausina (Niemistö & Voipio, Bianchi, Zillen).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Karuina kausina syvänteet ovat olleet hapellisia, eikä silloin ole vapautunut sisäisenä kuormituksena liukoista fosforia sedimenteistä, jota sinileväkasvu tarvitsee. Nämä suolaisen meriveden pulssit vaihtelevat ja ovat ratkaisevan tärkeitä Itämeren pääaltaan kunnolle.

Suomessa ympäristöpoliittinen ryhmäajattelu keskittyy pelkästään ulkoiseen kuormitukseen ja siinäkin erityisesti maatalouden fosforipäästöihin.

Suomessa on tuhansia Itämeri-ihmisiä päättäjinä, hanketyöntekijöinä, tutkijoina, virkamiehinä ja toimittajina, jotka saavat palkkansa yhteiskunnalta. Tämä joukko on toiminut jo yli 30 vuotta Itämeren pelastamiseksi. Mitä on saatu aikaan? Hyvin vähän.

Itämeren suojelussa on vallinnut koko toiminnan ajan ympäristöpoliittinen ryhmäajattelu, jossa ei ole sallittu toisinajattelijoita. Tämä ideologia toistaa vuodesta toiseen, että Suomen maanviljelijöiden pelloilta kulkeutuva fosfori aiheuttaa sinileväkukinnot Itämerellä.

Todellisuudessa sinilevärehevyys johtuu meneillään olevasta Itämeren rehevästä kaudesta, jossa sisäinen kuormitus sedimenteistä ruokkii leväkukintoja. Jo vuonna 1985 valmistuneessa laajassa tutkimuksessa tutkijat (Larsson, Elmgren & Wiff) toteavat sisäisen kuormituksen aiheuttavan sinilevärehevyyden ja toteavat myös, että ulkoisen kuormituksen merkitys on vähäinen.

Suomessa ympäristöpoliittinen ryhmäajattelu keskittyy pelkästään ulkoiseen kuormitukseen ja siinäkin erityisesti maatalouden fosforipäästöihin. Meren sisäinen kuormitus on tietoisesti jätetty huomiotta.

Mielipidekirjoitukseni tiedot olen ottanut Matti Lappalaisen Oulun yliopistossa vuonna 2018 hyväksytystä väitöskirjasta.

Jukka Tuori

agronomi

Huittinen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Reinne
Vähäinen kuormituslisä
Tosin täytyy huomioida että "vähäinen" kuormituslisä heikentää tilannetta entisestään.
Täytyy kuitenkin samalla muistaa mainita syyssateet ja kunnalliset viemärijärjestelmät jotka "ylikuormitustilanteissa ts. aina kun sataa syksyiseen tapaan" kanavoivat sadevedet yhteiskuntajätteen sekaan viemärijärjestelmässä ja näin varmistavat lisäkuormituksen purkautumisen vesistöihin puutteellisen puhdistuskapasiteetin seurauksena.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Vähäinen kuormituslisä
Pohjanlahti ja Selkämeri ovat satojen jokien ym. ravintokuorman vastaanottajina kuitenkin "hyväkuntoisia" joten ulkoinen kuormitus ei sittenkään ole edes ongelma. Muistan lukeneeni jostain että Itämeren sisäisestä kuormituksesta ei juurikaan puhuta koska sille ei voida mitään joten tuskin ulkoinen vähäinenkään kuormituslisä tilannetta mitenkään huonontaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pekka Rinne
Saaristomeren tilanteesta
Agronomi Jukka Tuomen mielipidekirjoituksen (TS 7.9.) mukaan maatalous ei ole syypää Itämeren huonoon kuntoon. Kirjoituksessa on totta toinen puoli. Vaan mistähän kummasta mahtaa johtua se, että Saaristomerellä syvyysnäkyvyys on 1990-luvun alusta heikentynyt dramaattisesti. Ettei vain kuitenkin iso syyllinen ole maatalous. Viljan viljelyn fosfori ja karjatalouden lanta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Saaristomeren tilanteesta
Itämeren pääaltaalla on järkyttävän suuria hapettomia alueita jotka syytävät ravinteita myös Saaristomeren käyttöön, itseasiassa Syke on todennut että Saaristomeren pienentynyt happipitoisuus ja kasvaneet ravinnepitoisuudet johtuvat Itämeren pääaltaan vaikutuksesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.