Lukijoilta

Työn kuntoutumista edistävä merkitys on huomioitu skitsofreniaa sairastavien hoidossa riittämättömästi

TIMO JERKKU
Skitsofreniaa sairastavien työllistymistä tukevien toimien edistäminen on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti keskeinen kehittämiskohde, sanovat kirjoittajat.
Skitsofreniaa sairastavien työllistymistä tukevien toimien edistäminen on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti keskeinen kehittämiskohde, sanovat kirjoittajat.

Työn kuntoutumista edistävä merkitys on huomioitu skitsofreniaa sairastavien hoidossa riittämättömästi. Tutkimustiedon mukaan huomattava osa voi työllistyä oikeanlaisen tuen avulla. Tästä seuraisi yksilöllisten ja yhteisöllisten hyötyjen ohella merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.

Suurin osa sairauden yli miljardin euron kokonaiskustannuksista Suomessa on epäsuoria, kuten sairauspäiviä, eläkkeitä ja työpanosten menetyksiä.

Yli puolet skitsofreniaa sairastavista osoittaa kiinnostusta työn tekemiseen. Sairaus johtaa kuitenkin usein eläkkeelle ja työmarkkinoilta syrjäytymiseen, ja työllistymisaste on merkittävästi huonompi kuin yleisväestön.

Suomalaisaineiston mukaan vain 7 prosenttia käy töissä. Työssä käyvien määrä on pienentynyt koko ajan.

Yksilön kannalta työelämästä pois jääminen on suuri menetys. Työ tukee kuntoutumista, ja huono työllisyystilanne heikentää toipumista. Työelämässä olo parantaa hoitotulosta, elämänlaatua ja tulotasoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Skitsofreniaa sairastavien syrjäytymisen keskeisimmät syyt ovat sairauden oireiden ja fyysisten sairauksien ohella työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä tukevien rakenteiden puutteellisuus, psykiatrisen hoitojärjestelmän niukahko kiinnostus ammatilliseen kuntoutukseen ja syrjintä.

Työelämään kiinnittymisellä on positiivinen vaikutus sairastuneen lisäksi myös hänen omaistensa elämään. Omaisilla on usein valtava huoli skitsofreniaan sairastuneen tulevaisuudesta, ja he toivovat läheisensä pääsevän työelämään ja sen positiivisten vaikutusten piiriin.

Sairastuneiden työelämäosallisuutta edistämällä helpotetaan omaisten kuormittumista ja ehkäistään heidän uupumistaan.

Sijoita ja valmenna -malli on tutkimusten mukaan vaikuttavuudeltaan selvästi paras skitsofreniaa sairastavien avoimilla työmarkkinoilla työllistymistä, siellä pysymistä ja urakehitystä tukeva vaihtoehto. Malli auttaa kuntoutujan kiinnostuksen ja voimavarojen mukaisen työpaikan hankkimisessa sekä tarjoaa työhönvalmentajan avulla monipuolista koulutusta, neuvontaa ja tukea työpaikalla. Valmennus toteutetaan aina yhteistyössä psykiatrisen kuntoutuksen kanssa.

Mallia on hyödynnetty vuosien ajalla monissa maissa. Suomessa 2020–2023 toteutuvassa kehittämishankkeessa sitä pilotoidaan psykiatrisen hoidon palveluissa, tavoitteena edistää ja kehittää käytäntöjä sairastavien työmarkkinoille pääsyn ja siellä pysymisen tueksi.

Malli on työnantajan kannalta edullinen. Työnantaja saa pitkäkestoista ja monipuolista tukea työntekijän hyvin tuntevalta valmentajalta, ja palvelukseensa keskivertotyönhakijaa motivoituneempia työntekijöitä. Mallin on osoitettu lisäävän työssäolopäiviä kaikenlaisessa palkkatyössä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Skitsofreniaa sairastavien työllistymistä tukevien toimien edistäminen on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti keskeinen kehittämiskohde. Työpaikoille palaaminen vähentäisi myös sairauteen edelleen liittyvää stigmaa.

Kirjoittajat ovat Skitsofreniakoalition edustajia

Laura Hiekkala-Tiusanen

kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi, Tays

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Psykiatriyhdistys

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Huopis
Muitakin kuntoutujia on pilvin pimein
Suomessa ei todellakaan osata hyödyntää potentiaalista työvoimaa oikein. Tai sitten eivät vain työpaikat ja ihmiset kohtaa. Markkinointi voi olla huonoa puolin ja toisin.

Vajaatyökuntoisille voisi ensin tarjota 4-6 tunnin työpäiviä. Suomessa lääkitään skitsofreenikkojen ohella (heitä on noin yksi prosentti väestöstä) runsaasti mielenterveysongelmaisia, joiden päihdeongelmat saavat vapaasti jatkua lääkityksen aikana. Se ei ole mitenkään kestävää kehitystä. Siinä kärsivät niin yksilö kuin läheisetkin, koska pohjimmaisista ongelmista ei kuitenkaan päästä eroon. Työnteko rytmittää sopivasti päiviä, jos fyysinen kunto sen vain kestää. On myös yhteiskunnalta sydämetöntä olla päästämättä monisairaita ja rappeutuneita ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä. Ongelma on usein järjestelmässä, ei ihmisissä..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.