Kupittaan siirtolapuutarhan kohtalon hetket yleiskaavaehdotuksessa 2029
Voimassa olevassa yleiskaavassa Kupittaan siirtolapuutarhan alue on merkitty kaavamerkinnällä R: loma- ja matkailualue, joka on mahdollistanut siirtolapuutarhatoiminnan. Yleiskaavaehdotuksessa kaavamerkintään haetaan muutosta C-3:ksi.
On olennaista huomata, että riittävän asuintuotannon edellytykset täyttyvät koko yleiskaava-alueella tiedossa olevien asemakaavamuutosten avustuksella. Tarvetta siirtolapuutarhan alueelle sijoittuvalle 300 asukkaan alueelle ei siis ole, eikä C-3-merkintä ole väestönkasvutavoitteeseen nähden merkityksellinen. Samalla MRL:n momentit 3–6 eivät täyty, joten merkinnällä C-3 ei ole MRL:n mukaista perustetta.
Tämä laskennallinen tosiseikka panee miettimään kaavamerkinnän muutoksen taustaa. Siirtolapuutarhan eteläpuolella on täyteen rakennettu, ulkoisilta toiminnoiltaan melko huonosti toimiva kauppakeskus. Kaavoitetaanko tässä yleiskaavaehdotuksessa laajennusta hypermarketille? C-3-merkintä mahdollistaisi sen. Nyt olemme tilanteessa, jossa MRL:n 39 § ei täyty. Osallisilla ei ole riittävästi tietoa kaavan vaikutuksista, sillä esitetty merkintä mahdollistaa erilaisia toimintoja asuinrakentamisesta automarketin parkkipaikkaan.
Yleiskaavan tavoitteissa keskusta-alueella puhutaan keskustan vehreyden ja kulttuuriperinnön merkityksestä ja vaalimisesta. C-3-kaavamerkinnän perusteella tätä tavoitetta ei ole aidosti sisäistetty, tai sitten sitä sovelletaan kulloistenkin intressiryhmien näkemysten mukaisesti.
Yleiskaavaehdotuksen C-3-merkintä ei siis ole johdonmukainen, eikä ota huomioon olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavassa sanotaan, että kyseisellä vyöhykkeellä tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkivihreään. Miten on tarkoitus C-3-merkinnällä nostaa rakentamisen tehokkuutta ja samalla toteuttaa se vihertehokkaasti?
Nykyinen kaavamerkintä tulee muuttaa muotoon RP/s, kuten on Uudenmaantien toisella puolella olevalle kulttuurihistoriallisesti yhtä arvokkaalle alueelle, Kupittaan puistolle, annettu. Näillä alueilla on selkeä historiallinen kytkeytyvyys.
Turun vanhimpana siirtolapuutarhana Kupittaan siirtolapuutarhalla on ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen arvo ja se tukee merkittävästi kaupungin viherverkostoa luoden hiiltä sitovan henkireiän tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Yleiskaavan tavoitteiden toteuttamiseksi tulisi Kunnallissairaalantien vartta seuraava ulkoilureitti osoittaa ryhmäpuutarha-alueen kautta, jolloin alueen käyttö avautuisi entistäkin laajemmalle käyttäjäkunnalle ja alue kytkeytyisi osaksi laajempaa virkistysalueverkostoa.
Ehdotuksessa oleva lisäys C-3-merkintään "osa Kupittaan siirtolapuutarhan alueesta tulee säilyttää ja muuttaa virkistysalueeksi" ei valitettavasti lupaa mitään hyvää siirtolapuutarhan osalta, sillä määräys on ehdotuksessa kovin epämääräinen. Käytännössä määräys täyttyisi esimerkiksi yhdenkin siirtolapuutarhamökin säilyttämisellä, jolloin puutarhan kohtalo olisi kuriositeetin omainen.
Mikäli kaavamerkintä ja sen lisäys pidetään, tulisi se esittää vahvemmalla määräyksellä, joko prosenttilukuna tai säilytettävien mökkipalstojen minimimäärällä. Uudenmaantien varren alue siirtolapuutarhassa tulee kaavoittaa suojaviheralueeksi (EV).
On tärkeää huomata, että yleiskaavaehdotuksen C-3-merkinnällä ratkaistaan vain se, mikä on siirtolapuutarhan kohtalo. Jos merkintä C-3 hyväksytään, se ei sido tehtyjä havainnekuvia eikä muitakaan lupauksia – mitenkään. Havainnekuvissakin korostetaan, että "ratkaisu ei sido kaupan alueen mahdollisia tulevia maankäytön muutoksia".
Kysymme, onko todella mahdollista, että siirtolapuutarhan kohtalo ollaan ratkaisemassa näin epämääräisellä kaavamerkinnällä? Huomioon tulisi myös ottaa akuutit velvollisuudet ilmastonmuutoksen ja luontokadon monenlaisten vaikutusten paikallisessa lieventämisessä.
Kaupunkiviljelyteko-projektin puolesta,
FT Maija Mäki, museologian yliopisto-opettaja, Turun yliopisto;
YM Maarit Heinonen, kasvigeenivarojen tutkija, Luonnonvarakeskus;
FT Sirkku Pihlman, museologi ja arkeologi;
FM Aaja Peura, museopuutarhuri
