Vastuu Saaristomerestä kuuluu kaikille – vai ei kenellekään?
Turun Sanomat kirjoitti 24.8. Turun yliopiston valtiotieteen opiskelijoiden Saaristomeri kuntastrategioissa -selvityksestä. Selvityksen mukaan Saaristomeren kunnat ovat huolestuttavan vähän ottaneet Saaristomeren suojelua strategiseksi tavoitteekseen. Vain muutamassa Varsinais-Suomen kunnassa asiaan tartutaan strategiatasolla.
Kommentoin toimittajalle hämmennystäni siitä, ettei lainsäädännöllisesti Saaristomeren suojelu kuulu kenellekään. En viitannut pelkästään kuntiin, vaan se ei kuulu yhtään kenellekään – ei kunnille, valtiolle, ministeriölle tai virastoille.
Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä kuuluu kaikille. Vesiensuojelulaissa (laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä) on määrätty ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö vesiensuojelun toimeenpanoa ohjaaviksi viranomaisiksi ja näiden alla roolinsa on Suomen ympäristökeskuksella ja Luonnonvarakeskuksella. Laissa vesiensuojelun toteuttamista ei kuitenkaan ole osoitettu millekään taholle.
Lain mukaan valtion ja kuntien viranomaisten tai viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten tulee soveltuvin osin ottaa toiminnassaan huomioon vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. Soveltuvin osin tarkoittaa, että se on käytännössä täysin vapaaehtoista.
Valtioneuvosto perusti vuosi sitten Saaristomeriohjelman, jonka tarkoituksena on puhdistaa Saaristomeri vuoteen 2027 mennessä. Sen lisäksi että hallituksen ilmiselvä tehtävä on hoitaa viipymättä tähän riittävä rahoitus, tulee vesiensuojelun lainsäädäntö myös laittaa kuntoon. Laissa on määriteltävä velvoitteet ja ne viranomaistahot, joille työ kuuluu.
Kari Häkämies
maakuntajohtaja
