Hoitoala tulee kamppailemaan työvoiman saannista ja alan houkuttelevuudesta pitkään.
Molempiin edellä mainittuihin vaikuttaa suurimpana huono palkkaus rinnastettuna epäsäännöllisiin työvuoroihin. Työvuorossa ollessa saattaa joutua pahimmillaan jännittämään, tuleeko seuraavaan vuoroon työntekijä vai joutuuko itse jäämään tuplavuoroon. Se tarkoittaa ylitöiden korvausten summaa, jota monessa hoivatyöyksikössä on jouduttu maksamaan pelastaen henkilöstövajetta tältäkin kesältä.
Yksityisen hoivatyöpaikoissa ei tällaista joustavuutta kaikkialla ole arvostettu palkanlisän hälyrahana, jolloin korvaus voi olla hävettävän pieni tai sitä ei makseta ollenkaan.
Palkkaus, työolot ja lisääntyvät työtehtävät perushoivatyön ohella eivät ole kehuttavia ja ne kertovat karun totuuden. Hoitajille jaetaan koko ajan lisää vastuualueita, jotka vievät käytännön työstä aikaa.
Hoivamitoituksessa puhutaan välillisestä ja välittömästä asiakastyöstä. Välitön asiakastyö pitää sisällään laajan kokonaisuuden, se on käytännön hoitotyötä ja jo sellaisenaan työlästä. Lisäksi siihen on lisätty vastuualueita. Kirjalliset työt ovat lisääntyneet. Erilaisten aikaa vievien hoito- ja palvelusuunnitelmien ylös kirjaamiset jokaisen vanhuksen kohdalla on tehtävä tarkasti.
Lisänä on muun muassa osastojen lääkärikäynteihin käytetty aika ja kirjaamiset, vastuualueiden päivittämiset tietokantaan, tietoturvan lisääntyessä kasvava byrokratia, ja tämä tarkoittaa hoitajan ajankäyttöä muuhun kuin itse perushoitotyöhön.
Palkannoston tulisi olla itsestäänselvyys, se toimii alalla kuin alalla motivoituneisuuden ylläpitäjänä.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajan mukaan terveydenhuoltoon käytettävän rahan lisääminen on ainoa tie ratkaista sotealan henkilöstövajaus. Laskelmien mukaan kunta-alalta eläköityy vuoteen 2039 mennessä lähihoitajia 28 292 ja sairaanhoitajia 25 992 (Yle 16.7.).
Koronan kanssa kamppailu sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa on vienyt hoitajistoa sairaslomille, eikä loppua tähän sairastavuuteen näy, vaikka työtä tekevät hoitajat yksiköissä rokotettuja ovatkin.
On väläytetty muun muassa hoitajien pikakoulutusta, ulkomailta tuotavaa työvoimaa, palkannostoa, lyhyempää työpäivää, kesäajan bonuspalkkausta joissakin kunnissa. Osoituksena hoitajille erinomaisesta työstä oli itse printattava kiitoskortti Husin asiantuntijatyöryhmän lanseeraamana, ja siitä monet sairaanhoitajat tyrmistyivät ja osa koki sen loukkauksena (Ilta-Sanomat 8.8.2021).
Koen hoitajien väsyvän lupauksiin, heillä on yleinen huoli hoitoalan tulevaisuudesta. Mihin kaikkeen on varaa, mitä halutaan tehdä ja halutaanko alan mielekkyyttä lisätä, kaikki johtuu kaikesta. Vaalilupauspolitiikan ei tule pitää sisällään sanaa ”laadukas hoito”, mikäli siihen ei ole resursseja.
Sen sijaan yhteisen tahtotilan tulisi olla rakentava alan koulutusta ja kehittämistä sekä oppilaiden työharjoittelua ajatellen – sinne resursseja tulisi lisätä. Palkannoston tulisi olla itsestäänselvyys, se toimii alalla kuin alalla motivoituneisuuden ylläpitäjänä.
Kirsti Kurki
kaupunginvaltuutettu (ps)
Somero
