Lukijoilta

Liikenteen päästövähennysten hintalappu on selvitettävä

ARI-MATTI RUUSKA
Tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä tulee maksamaan. Jokaiselle toimelle pitäisi laskea päästövähennyksen lisäksi hintalappu, sanoo kirjoittaja.
Tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä tulee maksamaan. Jokaiselle toimelle pitäisi laskea päästövähennyksen lisäksi hintalappu, sanoo kirjoittaja.

Julkista keskustelua on viime aikoina hallinnut tieliikenteen polttoaineiden kustannusten nousu.

Ammattiliikennettä ja yritysten kilpailukykyä voidaan tukea ottamalla käyttöön ammattidiesel. Toisena keinona, joka on toteutettavissa nopealla aikataululla, on vinjetin eli käyttäjämaksun käyttöönotto. Samalla tavalla kuin suomalaiset yrittäjät maksavat liikkumisesta muiden EU-maiden tieverkolla, Suomessakin voidaan ottaa järjestelmä käyttöön ja palauttaa maksu suomalaisille yrittäjille.  

Iso kysymys edelleen on, miten liikenteen päästöjä vähennetään niin, että ihmiset voivat liikkua ja tavaraliikenne ei joudu kärsimään huomattavasti verrokkimaita enemmän. 

EU:n ilmastopaketti etenee Brysselissä ja on todennäköistä, että tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle tulee oma päästökauppajärjestelmänsä komission ehdotuksen mukaisesti. Tätä ajatusta ovat asettuneet tukemaan sekä EU-jäsenmaiden neuvosto sekä Euroopan parlamentti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Samaan aikaan Suomessa on viety eteenpäin kotimaista päästökauppajärjestelmää tieliikenteelle. Viimeistään nyt olisi aika laittaa jäihin tieliikenteen kotimaisen päästökaupan suunnittelu ja unohtaa päällekkäiset järjestelmät.

Iso kysymys edelleen on, miten liikenteen päästöjä vähennetään niin, että ihmiset voivat liikkua ja tavaraliikenne ei joudu kärsimään huomattavasti verrokkimaita enemmän.

Kun päästövähennyksistä päätetään, on seurattava tarkasti, miten asiat kehittyvät Suomen rajojen ulkopuolella. Oman suorituksen tekeminen vain Suomen rajojen sisällä saattaa kääntyä nopeasti itseään vastaan, jos viennin kilpailukyky heikkenee.

Tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä tulee maksamaan. Jokaiselle toimelle pitäisi laskea päästövähennyksen lisäksi hintalappu. Eikä pelkästään sille, mitä polttoaineiden hinnan korotukset tarkoittavat yksityishenkilöille, vaan myös Suomen kilpailukyvylle. 

Polttoaineen kallistuessa verrokkimaita enemmän tavaraliikenteen kustannukset kasvavat, suomalaisten tuotteiden hinnat nousevat ja niitä ostetaan vähemmän.

Suomessa tarvitaan meidän olosuhteisiimme soveltuvia keinoja, jotka toimivat niin harvaan asutuilla alueilla kuin kaupungeissakin ja joilla liikenteen aiheuttamat päästöt saadaan laskemaan.

Tähän mennessä on keskitytty arvioimaan sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöt laskevat ja lyövät lovea valtion kassaan. Tämän rinnalla tulisi tarkastella sitä, paljonko toimenpiteet tulevat maksamaan ja mikä niiden vaikutus on kansalaisille sekä Suomen ja yritysten kilpailukyvylle. 

Viennin heikentyessä myös valtion verotulot kääntyvät laskuun. Sillä on vaikutuksensa meidän kaikkien elämään.   

Päivi Wood

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

elinkeino- ja liikennepolitiikka

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Ensiksi täytyy päästä eroon koko päästövähennyshuuhaasta. Sillä ei ole maapallon tilaan mitään merkitystä ja varsinkin Suomen päästöt ovat ja erityisesti liikenteemme päästöt, niin pienet ettei niitä voi edes mitata. Erinomainen esimerkki tästä huuhaasta on juuri julkaistu "tutkimus" minkä mukaan arktinen alue lämpiää huomattavan nopeasti. No tähän loistavaan tulokseen päästiin kun muutettiin alue kattamaan eteläisiä lämpimiä alueita perinteisen arktisen alueen lisäksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sentristi
Vast: Niin
"No tähän loistavaan tulokseen päästiin kun muutettiin alue kattamaan eteläisiä lämpimiä alueita perinteisen arktisen alueen lisäksi"
Näinhän siinä usein käy kun ajatellaan/luullaan "hyvän"tarkoituksen pyhittävän keinot.
Eipä ole syntynyt tyhjästä tämä perusmuoto-komparatiivi-superlatiivi-sanonta; "vale-emävale-tilasto"
...muutetaan vaan "tutkimuksen" tilastointitapaa ja saadaan sitä mitä halutaan. Kätevää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Niin
Jos pitää kaikkea tiedettä huuhaana, on helppo kirjoittaa mitä soodaa tahansa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sentristi
Vast: Niin
Mankala; "on helppo kirjoittaa mitä soodaa tahansa"
Sooda = natriumkarbonaatti eli hiilihapon natriumsuola.
Ihan yleistä uteliaisuuttani; avaatko hieman, mitä tarkoittat tuolla usein mainitsemallasi hiilihapon natriumsuolan puhumisella/kirjoittamisella?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Niin
Tässä yhteydessä sooda = puuta heinää eli misinformaatio. Voidaan käyttää myös kansanomaista ilmaisua tuubaa tai potaskaa. Sopii erityisesti Arskan kirjoituksiin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sentristi
Vast: Niin
Mankala; Tuossa mainitsemassasi tarkoituksessa käytetään tyypillisesti sanaa soopa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/soopa
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Niin
1350: voit vapaasti käyttää sitäkin sanaa tässä yhteydessä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Niin
Kovin paljon ei enää ole näitä ilmastodenialisteja. Tässä keskustelussa on heitä kaksi. Ari Hyvönen jonka mantra on se että ilmasto on aina muuttunut. Ja sitten aiemmin 1350 nimellä tunnettu Koala joka keksi jotkin astronomiset jaksot, kuten esimerkiksi erään yli 20.000 vuoden jakson joka kenties selittäisi ilmaston äkillisen lämpenemisen.

Ja Mankala sitten pelasi heidän pussiinsa käyttämällä sanaa sooda.
Koala oitis tarttui tilaisuuteen. Hän kun täällä otti esiin vanahan Tekniikan Maailman jutun jonka otsikko oli "Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä"

Koala oitis käytti tilaisuuden hyväkseen ja pisti jankutusmoodin päälle. Tämä keskustelu lienee siis jo menetetty.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.