Lukijoilta

Saaristomeren pelastaminen on vielä mahdollista

JARI LAURIKKO
Tulevaan hallitusohjelmaan tulee saada kirjaus kansallisesta lantaravinteiden kierrätystuesta, sanoo kirjoittaja.
Tulevaan hallitusohjelmaan tulee saada kirjaus kansallisesta lantaravinteiden kierrätystuesta, sanoo kirjoittaja.

Saaristomeremme tila on huono. Sinilevä esti tänä kesänä jopa Naantalin unikeon kastamisen mereen. Kirjoitan tätä mielipidettä keskellä kauneinta Saaristomerta Houtskarissa pienessä saaressa. Täälläkin sinilevähiutaleet ovat tulleet tutuksi eikä uimaan aina pääse.

Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Niinpä rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa meren pohjan ja sen eliöstön kuolemaan.

Kaupunkien ja teollisuuden vedenpuhdistus on parantunut, mutta maatalouden hallitseman hajakuormituksen osuus ei, vaikka esimerkiksi viljatilojen lannoitus on tarkentunut. Vaikutus välittyy hitaasti ja roudattomien talvien yleistyminen vaikeuttaa tilannetta. Sadetalvet lisäävät pelloilta huuhtoutuvan ravinteen määrää.

Saaristomeren tervehdyttämiseksi on nyt onneksi paljon yhteistä tahtoa. Saaristomeren pelastamiselle hyvän lähtökohdan antaa Marinin hallituksen viime vuonna perustama Saaristomeriohjelma, jonka tavoitteena on saada Saaristomeri pois Helcomin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Tiekartta tavoitteeseen pääsemiseksi on juuri valmistunut. Olen itsekin Saaristomeriohjelman ohjausryhmän jäsen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Linjaukset ja tiekartat eivät itsessään Saaristomeren kuormitusta alenna. Konkreettiset ja vaikuttavat toimet ratkaisevat. On välttämätöntä jatkaa Saaristomeriohjelman toimeenpanoa niin kauan, että tavoitteeseen päästään. Onkin tärkeää, että kaikki poliittiset puolueet sitoutuvat Saaristomeren pelastamiseen myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

On tärkeää, että kaikki poliittiset puolueet sitoutuvat Saaristomeren pelastamiseen myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Keskeinen hoidettava asia – koko ongelman juurisyy – on etenkin meillä Varsinais-Suomessa kertyvän sika- ja siipikarjatilojen lannan käsittely ja kierrätys. Sen sijaan, että annetaan ylimääräisen lantafosforin valua mereen, tulee se kierrättää niille alueille, joilla sitä tarvitaan. Tätä varten tarvitaan lantaravinteiden kierrätystuki, sillä kierrätysravinteen käytön tulee olla viljelijälle taloudellisesti mahdollista.

Marinin hallitus on kohdentanut ravinnekierrätykseen 30 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tulevaan hallitusohjelmaan tulee saada kirjaus kansallisesta lantaravinteiden kierrätystuesta.

Toinen tärkeä asia on nopea ensiapu maatalouden valumiin maanparannusaineilla kuten kipsillä. Niillä saadaan leikattua fosforikuormitusta puoleen viiden vuoden ajaksi.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman myötä kipsikäsittelyä on jo tehtykin paljon – Marinin hallituskaudella ohjelma on saanut 69 miljoonan euron rahoituksen. Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee saada vastaavanlainen ohjelma, jolla turvataan kipsikäsittelyn jatkorahoitus.

Tie Saaristomeren pelastamiseksi ja kuntoon saattamiseksi ei ole helppo, mutta se on vielä mahdollinen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että tulevat Naantalin unikeot voidaan taas kastaa mereen.

Eeva-Johanna Eloranta

kansanedustaja (sd), Saaristomeriohjelman ohjausryhmän jäsen ja eduskunnan Saaristomeriryhmän varapuheenjohtaja

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
DALIT
Kipsiä, kipsiä ja lisää kipsiä !!!
Saaristomeren tila on heikko. Eteläosissa happea on pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna vähemmän, ja syvänteissä mitattiin myös Saaristomeren suurimmat ravinnepitoisuudet. Pienentynyt happipitoisuus ja kasvaneet ravinnepitoisuudet johtuvat Syken mukaan Itämeren pääaltaan vaikutuksesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kipsiä, kipsiä ja lisää kipsiä !!!
Näin on. Mutta osaatko selittää mistä sitten sisäsaariston sinilevänukinnat johtuvat? Mitä mallinnos tästä kertoo?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Kipsiä, kipsiä ja lisää kipsiä !!!
47490: Lukutaito ja luetun ymmärtäminen riittää, ei siinä viisastelu mitään auta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kipsiä, kipsiä ja lisää kipsiä !!!
Ei tiennyt Dalit tälläkään kertaa. Syynä sisäsaariston sinileväkukintoihin on valuma-aluelta tuleva liian suuri ravinnekuormitus. Siksi siellä tarvitaan kipsikäsittelyä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Kipsiä, kipsiä ja lisää kipsiä !!!
47490: Saaristomeren sinileväkukinnot johtuvat Itämeren pääaltaan ravinnepitoisuudesta, ravinteet kulkeutuvat Saaristomerelle etelätuulien ja etelämyrskyjen vaikutuksesta kun jopa Tanskan salmista tulleet suolapulssit toivat ravinteet Saaristomerelle. Valuma-alueilta tuleva ravinnekuormitus on toki rikka rokassa eikä muuta. Kipsikäsittely on pelkkää bisnestä, lopputulokseen sillä ei ole juurikaan merkitystä kuten on nähty.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Kipsiä tai jotain
Tässä pähkäillään kipsiä ja toisaalla sinilevää ja maataloudenkin vaikutusta vähätellään.
Minä en tiedä tieteestä sanoisinko tuon taivaallista joten olen omien havaintojeni varassa.
Toiseen keskusteluun laitoin seuraavan linkin ja nyt kysynkin että onko tuossa asiaa vai ei.

Yksinkertainen googlaus haulla: sinilevä itämeri historia
Tuolla haulla löytyi seuraava juttu jonka suora osoite on tuossa.

https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/09/08/itameri-ihmisten-kourissa/

Minä en tiedä että onko tuo tiedettä tai ties mitä sepustusta.
Vaikea aihealue johon toivoisin väitteiden tueksi selkeän nettiosoitteen mistä väite on.
Lisään vielä että on turha kopioida tekstiä suoraan jostain sillä se ei tehoa.
Ihmisten pitää saada itse hakea tietoa avustettuna (hakutapaosoite) mikäli asia kiinnostaa.
Netistä löytyy ties mitä joten jokainen arvioikoon itse mikä on luotettavaa asiaa.
Nimimerkkikirjoittelu harvemmin on luotettavaa. Tarkoitan tieteelliseltä kannalta en muuten.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.