Suomessa on aina uskottu koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Hallituksilla ei ole ollut suurta intoa kehittää näitä alueita. Tilanne on ehkä muuttumassa, joka tapauksessa tarvitaan uutta otetta.
Marinin hallitus teki periaatepäätöksen teknologiapolitiikasta maaliskuun lopulla. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin huippumaa.
Ahon hallitus uskoi tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) 1990-luvun suuressa lamassa ja panosti siihen. Tekes oli syntynyt jo 1980-luvulla.
Parlamentaarinen tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän loppuraportti viime vuoden joulukuussa korosti T&K-toiminnan olevan yli vaalikausien jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Kaikkien puolueiden sitoutuminen toimintaan on edellytys saavuttaa T&K-menojen neljän prosentin tavoite. Valtioneuvoston raportti pohjautuu teknologianeuvottelukunnan viimevuotiseen raporttiin.
Tavoite on saada aikaan kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä mahdollisuus hyödyntää uutta teknologiaa. Eri ministeriöiden sirpaleinen ja siiloinen teknologiatoiminta halutaan saada yhteen. Tähän asti lähes jokainen viranomainen on toiminut oman päänsä mukaan, eikä ole syntynyt mitään synergiaetuja.
Hallitus esitti huhtikuun kehysriihessä, että ensi vuoden T&K-panosten määrärahoja ja valtuuksia nostetaan edelliseen budjettikehykseen verrattuna 350 miljoonalla eurolla. Ohjelma olisi jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi ilman määrärahan nostoa. Myös veropäätöksiä luvattiin. Rahoitus on merkittävä ja sopii hallituksen aiempiin päätöksiin – velalla on helppo toimia.
Ohjelmassa otetaan esille neljä keskeistä tavoitetta. Suomen kilpailukykyä parannetaan, vahvistetaan houkuttelevuutta, voimistetaan julkisen sektorin innovaatiohalukkuutta. Edellisten lisäksi kehitetään teknologioita, joilla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin.
Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin huippumaa.
Yrityksille ei anneta päätöksessä niille kuuluvaa merkitystä tavoitteiden toteuttajina, silti hallitus edellyttää, että yritykset ovat vahvoja toimijoita.
Innovaatioiden ja teknologian merkitys heikkenee, ellei niitä osata kaupallistaa. Uutta liiketoimintaa tulee kehittää ja uudistaa vastaamaan kysyntää.
Business Finlandin on kyettävä vastaamaan haasteisiin. Yritykset tarvitsevat uusia markkinoita, varsinkin Venäjän hävittyä markkinoilta.
Periaatepäätöksessä todetaan, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uusia innovaatioita. Tätä on hoettu jatkuvasti. Ohjelma korostaa digitalisaatiota ja huipputeknologiaa. Siitä puuttuvat viittaukset perinteisiin yrityksiin, jotka taistelevat arkisten ongelmien kanssa.
Hallitus painottaa, että teknologiavalintojen on oltava markkinavetoisia eli teknologianeutraaleja. Tämä on viisasta, sillä EU on useasti halunnut antaa tarkat ohjeet yrityksille ja jäsenmaille.
Hallinnolla on merkittävä rooli. Työluvat ovat kuvaava esimerkki, niistä on puhuttu viimeiset neljäkymmentä vuotta ja edelleen toiminta ontuu. Myös kaikki muut lupajärjestelmät on modernisoitava. Molemmat teemat ovat ikuisuusaiheita – pitäisi on keskeisin sana. Vähitellen on pakko toimia.
Yhteiskunnan toimivuudesta on pidettävä koko ajan huolta riippumatta pandemiasta, sodasta tai sotesta.
Sampsa Saralehto
valtiotieteiden tohtori
