Lukijoilta

Tutkimusta on koordinoitava ja kohdennettava

MARTTIINA SAIRANEN
Innovaatioiden ja teknologian merkitys heikkenee, ellei niitä osata kaupallistaa. Uutta liiketoimintaa tulee kehittää ja uudistaa vastaamaan kysyntää, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.
Innovaatioiden ja teknologian merkitys heikkenee, ellei niitä osata kaupallistaa. Uutta liiketoimintaa tulee kehittää ja uudistaa vastaamaan kysyntää, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.

Suomessa on aina uskottu koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Hallituksilla ei ole ollut suurta intoa kehittää näitä alueita. Tilanne on ehkä muuttumassa, joka tapauksessa tarvitaan uutta otetta.

Marinin hallitus teki periaatepäätöksen teknologiapolitiikasta maaliskuun lopulla. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin huippumaa.

Ahon hallitus uskoi tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) 1990-luvun suuressa lamassa ja panosti siihen. Tekes oli syntynyt jo 1980-luvulla.

Parlamentaarinen tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän loppuraportti viime vuoden joulukuussa korosti T&K-toiminnan olevan yli vaalikausien jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Kaikkien puolueiden sitoutuminen toimintaan on edellytys saavuttaa T&K-menojen neljän prosentin tavoite. Valtioneuvoston raportti pohjautuu teknologianeuvottelukunnan viimevuotiseen raporttiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tavoite on saada aikaan kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä mahdollisuus hyödyntää uutta teknologiaa. Eri ministeriöiden sirpaleinen ja siiloinen teknologiatoiminta halutaan saada yhteen. Tähän asti lähes jokainen viranomainen on toiminut oman päänsä mukaan, eikä ole syntynyt mitään synergiaetuja.

Hallitus esitti huhtikuun kehysriihessä, että ensi vuoden T&K-panosten määrärahoja ja valtuuksia nostetaan edelliseen budjettikehykseen verrattuna 350 miljoonalla eurolla. Ohjelma olisi jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi ilman määrärahan nostoa. Myös veropäätöksiä luvattiin. Rahoitus on merkittävä ja sopii hallituksen aiempiin päätöksiin – velalla on helppo toimia.

Ohjelmassa otetaan esille neljä keskeistä tavoitetta. Suomen kilpailukykyä parannetaan, vahvistetaan houkuttelevuutta, voimistetaan julkisen sektorin innovaatiohalukkuutta. Edellisten lisäksi kehitetään teknologioita, joilla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin.

Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin huippumaa.

Yrityksille ei anneta päätöksessä niille kuuluvaa merkitystä tavoitteiden toteuttajina, silti hallitus edellyttää, että yritykset ovat vahvoja toimijoita.

Innovaatioiden ja teknologian merkitys heikkenee, ellei niitä osata kaupallistaa. Uutta liiketoimintaa tulee kehittää ja uudistaa vastaamaan kysyntää.

Business Finlandin on kyettävä vastaamaan haasteisiin. Yritykset tarvitsevat uusia markkinoita, varsinkin Venäjän hävittyä markkinoilta.

Periaatepäätöksessä todetaan, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uusia innovaatioita. Tätä on hoettu jatkuvasti. Ohjelma korostaa digitalisaatiota ja huipputeknologiaa. Siitä puuttuvat viittaukset perinteisiin yrityksiin, jotka taistelevat arkisten ongelmien kanssa.

Hallitus painottaa, että teknologiavalintojen on oltava markkinavetoisia eli teknologianeutraaleja. Tämä on viisasta, sillä EU on useasti halunnut antaa tarkat ohjeet yrityksille ja jäsenmaille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallinnolla on merkittävä rooli. Työluvat ovat kuvaava esimerkki, niistä on puhuttu viimeiset neljäkymmentä vuotta ja edelleen toiminta ontuu. Myös kaikki muut lupajärjestelmät on modernisoitava. Molemmat teemat ovat ikuisuusaiheita – pitäisi on keskeisin sana. Vähitellen on pakko toimia.

Yhteiskunnan toimivuudesta on pidettävä koko ajan huolta riippumatta pandemiasta, sodasta tai sotesta.

Sampsa Saralehto

valtiotieteiden tohtori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Sumea logiikka
Tämäkin kirjoitus osaltani osoitti, että visio tutkimuksen suunnasta Suomessa on pahasti sumentunut. Miten ihmeessä tutkimuksen koordinointiin liittyvät 40 vuotta puhutut työluvat tai sote, jota verrataan sotaan?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.