Turussa bussipysäkillä kaaduin lähes suorilta jaloilta maahan ja löin pääni.
Bussikuskin ei auttanut kuin lähteä matkaan. Vierelläni ollut pariskunta pohti, pitäisikö soittaa apua ja niin he tekivät.
Ensimmäiseksi saapui poliispartio, kaksikko istui autossa ja rullasi ikkunan puoliksi auki.
Vanhasta ja tuoreesta vammasta johtuen en kyennyt auttamaan itse itseäni. Poliisi jatkoi tarkkailua autossa, ehkä olin aineissa tai humalassa. Ei vanhoista naisista koskaan tiedä. Pyysin kuitenkin, että tulisivat auttamaan, maa oli kylmä.
Viimein ambulanssin ensihoitajat tsekkasivat kuntoni päällisin puolin, konsultoivat ensiapua sairaalassa ja lähdimme sinne.
Terveisiä poliiseille, olen nyt kotona, uudet lääkkeet uusiin vaivoihin kaapissa ja pään vammat seurannassa.
Missä ne telkkarin ripeät, avuliaat auttajat on koulutettu, kun minun partioni oli selkeästi ihan eri opiston kasvatteja?
Tuula Istala
