Keltainen vaara ei luovu vahvoista perinteistään
Käynti lapsuuden ja nuoruuden maisemissa Turun seudulla palautti väkevästi mieleen muistot Turun kaupungin liikennelaitoksen autojen viisi vuosikymmentä sitten aiheuttamista vaaratilanteista.
Saadessani moottoripyöräkortin 1970-luvun puolivälissä vanhemmat motoristit evästivät tulokasta erityisesti varomaan "keltaista vaaraa" eli kaupunkiliikenteen linja-autoja, joilla on "omat liikennesäännöt". Tämä tuli myös tuolloin konkreettisesti todettua yhden kylkikosketuksen kautta.
Ollessani Aamuset-lehden auto- ja liikennesivujen kirjoittaja 1980-luvun alussa teimme jutun liikennevalojen noudattamisesta Turun ydinkeskustassa. Tulos oli musertava, ja osansa tuloksessa oli jo silloin kaupunkiliikenteen busseilla.
Parin päivän tuore vierailu Turun alueella todisti, että "keltainen vaara" vaalii edelleen vuosikymmenten perinteitä, erityisesti kun vastassa on moottoripyörä. Risteyksessä käännytään moottoripyöräilijöiden eteen vasemmalle erittäin törkeästi ja punaiset valot eivät edelleenkään koske keltaisia busseja. Kaikille edellä mainituille ikäville kokemuksille on myös nimettävissä todistaja tai todistajat.
Näin voidaan todeta, että Turun seudun joukkoliikenteen linja-autot kokemusperäisesti todettuna toteuttavat siis edelleen samaa liikennekäyttäytymistä kuin viisi vuosikymmentä sitten.
Perinteinen vaaliminen on monesti erittäin tärkeää, mutta aivan joka tapauksessa sen ei kuitenkaan tulisi olla suotavaa.
Pekka Koski