Lukijoilta

Vieraslajipolitiikka on Suomessa jakomielistä

Suomessa ei ole alkuperäisiä kasvi- tai eläinlajeja, koska vähän yli kymmenentuhatta vuotta sitten Suomi oli mannerjään peitossa. Monet lajit ovat tulleet tänne luonnollisesti leviämällä, ilman ihmisen apua. Mutta suuri osa lajeista on tuotu tänne ihmisen toimesta tarkoituksella tai vahingossa.

Käytännössä on mahdotonta tunnistaa, mikä laji on kävellyt tänne omin jaloin tai ihmisen avustuksella. Tästä huolimatta suomalaisessa lainsäädännössä eliöt jaetaan ihmisten myötävaikutuksella leviäviin vieraslajeihin ja omin voimin leviäviin tulokaslajeihin.

Lainsäädäntö kohtelee kotoperäisiä, tulokaslajeja ja vieraslajeja hyvin eri tavalla, vaikka meidän ihmisten viihtyvyyden sekä luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden kannalta lajin leviämistavalla ei ole kerrassaan mitään merkitystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kasvin tai eläimen haitallisuus ei riipu siitä, miten ja milloin se on tänne tullut, vaan siitä, miten niiden leviäminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, maanviljelykseen, luonnon virkistyskäyttöön tai tautien ja tuholaisten leviämiseen.

Itse asiassa monet vieras- ja tulokaslajit lisäävät luontomme monimuotoisuutta, jos kantojen ei anneta kasvaa ylisuuriksi. Ne tukevat kestävää kehitystä, koska monimuotoisuus puskuroi luontoa ja maanviljelystä jatkuvaa ympäristönmuutosta vastaan.

Hienot vanhat puutarhat ja nykyiset taimimyymälät ovat täynnä hyödyllisiä vieraslajeja. Täpläravut tervehdyttävät järven ekosysteemiä, jos jokirapu ei siinä kasva. Toisaalta joidenkin haitallisten lajien, kuten jättiputkien, minkkien ja espanjansiruetanan kantoja on vaikea säädellä, siksi ne on syytä hävittää.

Ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että kaikkien haitallisten lajien ylisuurta kantaa voidaan nopeasti harventaa riippumatta siitä, onko kyseessä kotoperäinen, tulokas- tai vieraslaji.

Lajien haitallisuus riippuu voimakkaasti ympäristöstä, esimerkiksi joillakin paikoilla kotimainen kielo, järviruoko tai saniainen toimivat rikkaruohon tavoin. Tästä johtuen EU:n vieraslajiasetusta ei ole viisasta soveltaa kaikkialla, vaan haitallisuus tulee voida arvioida paikallisesti maa- ja maakuntatasolla.

Suomessa vieraslajikeskustelu ei ole loogista, koska toisaalta esimerkiksi painolastilajeja halutaan suojella, mutta yleisesti ottaen vieraslajeihin suhtaudutaan negatiivisesti. Tavoitteena näyttää olevan kaikkien vieraslajien hävittäminen, vaikka vain pieni osa vieraslajeista aiheuttaa todellista haittaa.

Toisaalta taas joitakin äärimmäisen vahingollisia vieras- ja tulokaslajeja, kuten peuroja, valkoposkihanhia, merimetsoja ja villisikoja halutaan suojella viimeiseen asti – vaikka ne aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä, liikenneonnettomuuksia ja levittävät vaikeita tauteja.

Nykyinen lainsäädäntö johtaa siihen, että yksittäiset ihmiset ja maatilat kantavat haitallisten tulokas- ja vieraslajien kustannukset ja metsästäjät ja luontointoilijat korjaavat hyödyn. Lisäksi primitiivinen lainsäädäntö johtaa siihen, että yksittäisistä vieraslajeista yritetään väkisin tehdä kotoperäisiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oikeusistuimissa tuomiot eivät riipu siitä, milloin ja miten Suomen kansalainen on Suomeen tullut. Tässä mielessä on kummallista, että lainsäädännössä kasvien ja eläinten kohdalla lakipykälät riippuvat sellaisista seikoista, joita on mahdoton todentaa ja joilla ei ole käytännön merkitystä.

Ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että kaikkien haitallisten lajien ylisuurta kantaa voidaan nopeasti harventaa riippumatta siitä, onko kyseessä kotoperäinen, tulokas- tai vieraslaji. Päätös tulee voida tehdä paikallisten viranomaisten toimesta ja ilman raskasta byrokratiaa.

Antti Roine

(kok)

Ulvila

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?