Lukijan kolumni
Marjo Aaltonen:

Arvotko kadoksissa?

Elettiin 1970-luvun lauantai-iltapäivää Keski-Suomessa. Kauppatorin kello kumahti yhden kerran. Se oli monelle merkki viikonlopun ja pyhän alkamisesta.

Äidilläni oli pieni kemikalioliike Jyväskylän keskustassa, jonka hän sulki lauantaisin kello 13 ja körötteli sen jälkeen punaisella pikku Fiatilla perheensä luokse.

Niin alkoi viikonlopun vietto. Kaupat sulkivat ovensa ja jokainen huolehti hankinnoistaan, sillä suurin osa yhteiskuntaa rauhoittui maanantaiaamuun saakka. Se tuntui lapsestakin turvalliselta, jopa ”pyhältä”. Rauhoituttiin, oltiin kotona, leikittiin naapurin lasten kanssa. Toisin sanoen unohdettiin hetkeksi kiire ja suorittaminen.

En halua ihannoida sen ajan yhteiskuntaa, sillä jokaisella ajanjaksolla on omat haasteensa, mutta jossain vaiheessa juna lähti väärälle raiteelle. Ilmeisesti pikajuna, koska sen vauhtia on vaikea hiljentää ja ohjata takaisin oikealle raiteelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Minä mietin tässä yhteydessä näitä nuoria, osa lähestulkoon lapsia, jotka pahoinpitelevät ja nöyryyttävät ikätovereitaan ja kulkevat teräaseet taskussa puolustautumisen vuoksi. Ylikomisario Toni Sjöblomin mukaan ”kaikki lähtee kuitenkin vanhemmista, joiden pitäisi löytää otetta nuorten tekemiseen” (TS 18.3.).

Olen ehdottomasti samaa mieltä! On kuitenkin pakko todeta, että se on iso haaste nykyisessä yhteiskuntamallissa, jossa pehmeät arvot ovat kadonneet suorittamisen ja tehokkuuden taakse. Yhä useammin ihmisen arvo määrittyy statuksen mukaan. Mitä korkeampi status, sitä enemmän valtaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Nämä ovat päämääriä, joihin pyritään ja joita ihannoidaan.

Yhä useammin ihmisen arvo määrittyy statuksen mukaan.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisena ja perhetyöntekijänä kohtaan lapsiperheiden arkea: opiskellaan, suoritetaan tutkintoja, tehdään pitkiä työpäiviä, luodaan uraa ja perustetaan perhe. Eletään ruuhkavuosia ja suoritetaan monella elämän osa-alueella, jotta päästään tavoitteisiin ja päämääriin.

Perheet ovat usein hyvin kuormittuneita ja läheisistä koostuvat tukiverkostot saattavat puuttua kokonaan.

Elämässä tulee päästä eteenpäin pärjätäkseen ja pysyäkseen sellaisena aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä, jolla on paremmat vaikutusmahdollisuudet omaan elämään ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä ajatusmalli iskostetaan lapsiin jo alakoulussa. Viimeistään toisen asteen opintojen aikana pitäisi olla jo jonkinlaista urasuunnitelmaa tai vähintään valmiutta hyviin arvosanoihin turvatakseen jatko-opintomahdollisuudet.

Hyvin nuoresta lähtien lapsilla ja nuorilla on suorituspaineita pärjäämisessä. Jokaisen lähtökohdat ja eväät tulevaisuutta varten ovat kuitenkin erilaiset. Joku suoriutuu paineiden keskellä ja pärjää vaatimattomilla eväillä, kun taas toinen tarvitsee enemmän tukea löytääkseen oikean suunnan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jotain on kadonnut matkan varrella. Lämpö, inhimillisyys, välittäminen ja hyväksyminen. Rakennusainekset yhteiskuntaan, jossa lapset ja nuoret voisivat paremmin, eivätkä purkaisi pahoinvointiaan ikätovereihinsa ja ympäristöön. Sillä pahoinvoinnista tuo käytös kertoo ja on avunhuuto meille aikuisille.

Yhteiskunnan arvomaailman tulisi tukea vanhemmuutta ja sitä kautta suojella lapsuutta. Tällä en tarkoita kasvatusvastuun työntämistä isoihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa pienen ihmisen ääni hukkuu ja joissa on pienestä pitäen opittava pitämään puolensa, jotta pärjää.

Peräänkuulutan yhteiskuntaa, joka nostaisi esille pehmeitä arvoja, joka kunnioittaisi lähimmäistä ilman arvottamista ja jossa meillä olisi aikaa kohdata toisemme ja oikeasti kysyä: ”Mitä sinulle kuuluu?”

Kirjoittaja on varhaiskasvattaja, perhetyöntekijä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Argie
Huoh
"Äidilläni oli pieni kemikalioliike Jyväskylän keskustassa, jonka hän sulki lauantaisin kello 13..."
Miksi Jyväskylän keskusta piti sulkea?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Huoh
No mutta Argie : lopeta tuo lihapullamaisuus..
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?