Lukijoilta

Hoivan sukupuolittuneisuus on yhteiskunnallinen epäkohta

TS/MARTTIINA SAIRANEN
Osallistuminen läheisen hoivaamiseen vaikuttaa merkittävästi hoivaajan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Ilmiö koskettaa erityisesti naisia, sillä heidän osuutensa hoivaajista on suurempi, ja usein hoidettavana on samanaikaisesti sekä vanhempi että nuorempi ikäpolvi, kirjoittaja sanoo.
Osallistuminen läheisen hoivaamiseen vaikuttaa merkittävästi hoivaajan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Ilmiö koskettaa erityisesti naisia, sillä heidän osuutensa hoivaajista on suurempi, ja usein hoidettavana on samanaikaisesti sekä vanhempi että nuorempi ikäpolvi, kirjoittaja sanoo.

Naisasialiitto Unionin järjestämässä paneelikeskustelussa Suomi Areenassa 11.7. nostettiin esille tärkeä yhteiskunnallinen kysymys ja epäkohta: hoivan sukupuolittuneisuus. Omaishoitajaliiton arvion mukaan joka kolmas työssäkäyvä suomalainen hoivaa läheistään työn ohessa.

Työssäkäyvistä henkilöistä hoivavastuita kantavat eniten yli 45-vuotiaat, ja kotitalouden ulkopuoliset hoivavastuut läheisistä, kuten ikääntyneistä vanhemmista, kasaantuvat erityisesti naisille.

Lisäksi naiset ovat usein niin sanotun kahden hoivan puristuksessa, millä tarkoitetaan sitä, että kotitalouden ulkopuolisen läheisen hoivaamisen lisäksi hoivavelvoitteita on myös omia lapsia ja perhettä kohtaan.

Työn ja hoivan yhdistäminen aiheuttaa tilastollisesti enemmän väsymystä ja stressioireita verrattuna niihin, joilla tätä roolia ei ole. Tutkimusten mukaan mitä sitovampia, toistuvampia ja moninaisempia hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat läheishoivaajan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perheelle ja läheisille kohdennetun suuren hoivavastuun seurauksena voi olla muun muassa ennenaikainen poissiirtymä työelämästä tai muu heikentyminen työelämään kiinnittymisessä.

Eri mittaiset katkokset työuralla hoivavelvoitteiden vuoksi lisäävät yksilön köyhtymisen riskiä ja toisaalta tuovat valtavia taloudellisia säästöjä yhteiskunnallisesti. Hoivaan annettu aika työuran varrella vaikuttaa naisten ansiokertymään ja lisää köyhtymisen riskiä eläkkeellä ja ikääntyessä.

Hoivaan annettu aika työuran varrella vaikuttaa naisten ansiokertymään.

Naisten köyhyys onkin miehiä yleisempää vanhemmissa ikäluokissa, ja 75-vuotta täyttäneistä naisista 21 prosenttia on pienituloisia.

Kuten panelistit toivat keskustelussa esille, hoivan sukupuolittuneisuus on niin syvään juurtunut rakenteisiimme ja ajattelumaailmaamme, että muutos ei tapahdu silmiä räpäyttämällä. Aihe tulee kuitenkin entistä ajankohtaisemmaksi, kun väestö ikääntyy ja väestölliseen huoltosuhteeseen on odotettavissa muutoksia lähivuosikymmeninä.

Lisäksi muun muassa sote-alan hoivakriisi ja ikääntyneiden laitoshoidon vähentäminen tulevat entisestään ajamaan naisia paikkaamaan yhteiskunnan palvelutarjontaa.

Hoivan sukupuolittuneisuus on monitahoinen haaste, mutta keinoja muutoksen aikaansaamiseksi on. Keskeistä on tehdä hoiva ja sen taloudelliset vaikutukset näkyväksi. Myös työelämän rakenteisiin ja tasa-arvoon tulee kiinnittää erityishuomiota sekä pyrkiä löytämään keinoja työn ja läheishoivan yhteensovittamiseksi.

Hoivakuorman ja työelämän paineiden alle väsyvät läheishoivaajat tarvitsevat joustoa niin työelämään, palveluihin kuin sosiaaliturvaan. Erilaiset työelämän joustokäytännöt, kuten liukuva työaika, osa-aikatyön mahdollistaminen ja lyhytaikaisten poissaolojen salliminen läheisen asioiden hoitamiseksi, tukevat työn ja läheishoivan yhteensovittamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näiden ohella läheishoivaajille suunnattua palveluntarjontaa ja tukimuotoja tulee kehittää aktiivisesti.

Rakenteellisten muutosten rinnalle tarvitaan myös laajempi kulttuurinen muutos, ja kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin paneelikeskustelussa totesi, tästä olisikin seuraavaksi hallituksen kärkihankkeeksi.

Suvi Kehälinna

Hanketyöntekijä

Läheisenä työelämässä -hanke

Maria Akatemia ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?