Lukijoilta

Luontokato on kehityksen tulos

Luonnon monimuotoisuuden on todettu hälyttävästi vähentyneen. Se voi jo uhata muun muassa elintarviketuotantoa pölyttäjien vähenemisen myötä.

Huomiota on kuitenkin kiinnitetty pääasiassa metsäluonnon muuttumiseen nykyisen metsänkäyttötavan seurauksena. Unohdetaan, että luontokato on suurelta osin seurausta yhteiskunnan rakenteiden muutoksista.

Rakentaminen, mukaan luettuna rantojen mökkirakentaminen, tiet ja muu infrastruktuuri vievät kaiken aikaa tilaa luonnolta. Viime aikaisesta rakentamisesta merkittävimpiä luontomenetyksiä ovat laajojen metsäalueiden ottaminen tuulivoimakäyttöön.

Maatalouden muutos pienviljely-karjatalouksista suurtiloiksi on merkittävästi vähentänyt hyönteisille ja linnuille sopivia elinympäristöjä. Kaikki nämä muutokset ovat olleet yhteiskunnan haluamia muutosprosesseja, joita ei voi kääntää takaisin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vai haluaako joku, että yhteisunta vaikkapa poistaa mökit rannoilta?

Maatalouden muutos pienviljely-karjatalouksista suurtiloiksi on merkittävästi vähentänyt hyönteisille ja linnuille sopivia elinympäristöjä.

Toistaiseksi ei ole laajaa kokemusta esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista taloudelliseen tulokseen ja luontokadon pysäyttämiseen. On huomattava, että metsätuloilla rahoitetaan esimerkiksi yhteiskunnan terveydenhuoltoa.

Merkittävien luontokohteiden säästäminen tarvitsee yhteiskunnan tukea, jottei maanomistaja joudu yksin kärsimään rajoituksista. Tätä varten on METSO-suojelusopimus ja Helmi-elinympäristöohjelma, vaikkakin aivan riittämättömät.

Metsäteollisuudella on kuitenkin varaa tuotekehityksellä varaa nostaa jalostusastetta, jos puun tuotanto vähenee uusilla metsänhoitotavoilla. Tällä hetkellä metsäteollisuus kulkee päinvastaiseen, selluloosan bulkkituotannon suuntaan.

Luontokadon pysäyttäminen tai ainakin hidastaminen vaatii monien yhteiskunnan toimijoiden yhteistoimintaa, jossa kunnat kaavoituksineen ja metsäkeskukset ovat keskiössä.

Mauri Hämäläinen

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
luontokato liittyy kaupungistumiseen
Kaupungistuminen aiheuttaa luontokatoa mutta kumpikin kuuluu luonnolliseen kehitykseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?