Lukijoilta

Työpaikoilla on ymmärrettävä, että moni mielenterveysomainen uupuu työn ja raskaan elämäntilanteen yhteensovittamiseen

TS/RIITTA SALMI
Kuormittavat elämäntilanteet ja läheisen mielenterveysoireilun aiheuttamat haasteet tulisi kirjoittajan mukaan huomioida myös työpaikoilla. Kuvituskuva.
Kuormittavat elämäntilanteet ja läheisen mielenterveysoireilun aiheuttamat haasteet tulisi kirjoittajan mukaan huomioida myös työpaikoilla. Kuvituskuva.

Läheisen mielenterveyden oireilu kuormittaa ja voi vaikuttaa myös lähipiirin työssä jaksamiseen. Työpaikan myönteinen asenneilmapiiri, työelämäjoustot, varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut vahvistavat sairastuneen läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä.

Joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Moni heistä pitää huolta sairastuneesta ilman tukea, ansiotyön ohessa.

Psyykkinen oireilu heijastuu lähellä oleviin ja voi sitoa heidät jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Tämä vaikuttaa usein myös työssä jaksamiseen: keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota.

Inhimillisen hädän ja huolen rinnalla on myös hälyttäviä lukuja ja tilastoja. OECD:n esittämän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyiden takia menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mielenterveyden sairaudet ovat myös yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sairauspoissaolojen suurin ja rajuimmin kasvava syy.

Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa, uuvuttaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin.

Työelämän tukitoimet vaikuttavat kuitenkin olevan vahvasti jakautuneet: FinFamin kyselyn mukaan jopa noin kolmanneksella vastaajista ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa.

Työyhteisön tulisi viestiä ymmärtävänsä, että mielenterveyden sairaudet koskettavat monia sen jäseniä joko suoraan tai välillisesti. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin edelleen tabu monilla työpaikoilla.

Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan vaikeassa elämäntilanteessa olevien työntekijöiden on myös voitava sovittaa ja muokata työtehtäviä, tehdä lomajärjestelyjä tai töitä etänä, lyhentää työpäivää tai jäädä määräajaksi pois työstä.

Avoin keskustelu mielenterveydestä vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa ja häpeää. Työyhteisön tulisi viestiä ymmärtävänsä, että mielenterveyden sairaudet koskettavat monia sen jäseniä joko suoraan tai välillisesti. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin edelleen tabu monilla työpaikoilla, jolloin oma kuormittava elämäntilanne saatetaan salata.

Myönteinen työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia ja edistävät organisaation menestystä. Kokemus siitä, että minua kuullaan, merkitsee paljon. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä ymmärtävä asenneilmapiiri, jossa työntekijä uskaltaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa tilanteensa ja joustojen tarpeen, ovat menestyksekkään työkulttuurin ja toimivan työyhteisön rakennusaineita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on koko yhteiskunnan etu, kun sairausetuuksien käyttö vähenee ja työpanoksilla turvataan muun muassa tulevaisuuden palveluita ja eläkkeitä.

Myös työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen kannattaa: sairauspoissaolo- ja muut työelämäkustannukset vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantajakuva on houkutteleva, kun työnantaja huomioi raskaan elämäntilanteen vaikutukset. Hyödyt ovat näin sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä.

Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen kuten omaistilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää ja jopa henkireikä, joka antaa mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen ja johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan.

Halu huomioida kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset tulee olla aidosti osa työpaikan toimintakulttuuria. Siitä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Pia Hytönen

Toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kaurapuuro
Konkretia
Kaikki olemme yhtä mieltä asiasta, mutta toivoisin myös konkretiaa, mitkä ovat ne käytännön keinot ja toimet.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Hmm
Varmasti useimmilla työpaikoilla löytyy ymmärrystä mielenterveysomaisen ongelmille. On vain niin, että monissa töissä ei yksinkertaisesti voi antaa kovin paljon joustoa. Sanotaan nyt vaikka tarjoilija tai päiväkotihoitaja ei voi työskennellä - jopa viikkoja tai kuukausia - puolitehoisesti, vaikka kotona olisi kuinka vaikeaa. Muut joutuisivat tekemään heidän osansa, mikä ei yleensä ole mahdollista, sillä harvassa paikassa on ylimääräistä työvoimaa tyhjän panttina tällaista tilannetta varten. Yleensä työnantaja ei myöskään voi maksaa täyttä palkkaa vajaasta työstä, ei ole taloudellisesti järkevää.

Tunnen kyllä sympatiaa - olen itsekin ollut samantapaisissa tilanteissa - mutta pitää olla realistinen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
KäPy
Omaiset mukaan psykiatrian avohoidon käynneille
Ihmettelen sitä miten vähän avohoito tarjoaa esimerkiksi lyhytkestoista perhe- ja pariterapiaa kriisitilanteissa, joissa toinen osapuoli on vaikka masentunut. Perheessä voi olla myös lapsia ja nuoria. Onko todella niin ettei erikoissairaanhoitokaan kykene hoitamaan pareja ja perheitä, tukemaan heitä? Miksi omaisia ei kutsuta käynneille ja oteta heitä osallisiksi potilaan elämään? Vai halutaanko tällä lisätä tarkoituksellisesti koko perheen pahoinvoinnin lisääntymistä? Varmasti tyks psykiatriakin omaa osaavia työntekijöitä nutta onkohan kenties johtoryhmissä sellaisia, joille nämä omaisten asiat eivät juurikaan jaksa olla tärkeitä? Mielenterveysongelmat vaikuttavat läheisiin ja taas bumerangina takaisin tähän oireilevaan. Siksi yksilöajat eivät riitä vaan ihmisen perhe on otettava mukaan hoidon suunnitteluun. Pahimmillaan lähipiiri vaikeuttaa tehokasta hyvää hoitoa psykiatrialla ja parhaimmillaan tukee koska ymmärtää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?