Lukijan kolumni
Harry Blässar:

Avara luonto ja ihminen

Kun katselee tv:ssä ohjelmaa ”Avara luonto”, toteaa, miten eläinten usein on taisteltava olemassaolostaan, sillä monet ovat toisten eläinlajien syötävää. Vahvempi saalistaa sellaisen otuksen, joka ei pysty vastustamaan syödyksi tulemista, saalistajan saatua sen kiinni.

Taitavan valokuvaamisen myötä näytetään jännittäviä kilpatilanteita, joissa nälkäisen pedon uhrikseen valinnut eläin juoksee hurjaa vauhtia pyydystäjän ulottuvilta pois, ja miten takaa ajava joko pääsee vähitellen lähemmäksi tai joutuu antamaan periksi ja jäämään sillä kertaa ilman toivomaansa ateriaa.

Näyttäviä esimerkkejä moisista kilpailuista ovat naarasleijonan pyrkimys olla seepraa nopeampi ja hyeenan yritys käydä antiloopin kimppuun.

Aika surullisiakin tilanteita luontofilmi näyttää. Kun elefantin pieni poikanen on joutunut eroon emostaan ja leopardi huomaa sen jääneen yksinäisenä ja avuttomana laumasta jälkeen, peto hyökkää, ja se on silloin suloisen norsunpoikasen menoa. Säälin tunne valtaa tv-katsojan, toisille sen luonteinen tapahtuma tekee oikein pahaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mitä näinä päivinä saa ylettömästi nähdä televisiossa, lähinnä uutislähetyksissä, on Ukrainan sota. Sen kauhut, kuten venäläisten raakalaismaiset teot ja asuinrakennusten, sairaaloiden, synnytyslaitosten ja koulujen tuhoaminen, sekä suurten pakolaisryhmien lähtö maasta suin päin kohti tuntemattomuutta, on useimmille katsojille mitä karmaisevin kokemus.

Yllä olevaan liittyen tulee ajatelleeksi, mikä suuri ero on eläimen toisen eläimen tappamisen ja toisaalta ihmisen suorittaman kanssaihmisen tappamisen välillä. Edellisessä tapauksessa kysymys on syötävän hankkimisesta, jälkimmäisessä aivan muista syistä toiselta ihmiseltä hengen ottamisesta.

Alun perin taisi kaikilla elollisilla olennoilla olla samanlaiset vaistomaiset pyrkimykset syystä tai toisesta toisen nujertamiseksi. Aikaa myöten kuitenkin ihmisen tunne-elämään kehittyi empatia, ja myöhemmin kymmenessä käskyssä oli kielto ihmisille olla tappamasta toisiaan, ja ainakin jo pari tuhatta vuotta sitten ihmiset ymmärsivät, että heidän oli opittava tulemaan toimeen keskenään.

Sitkeässä on kuitenkin ollut ihmiskunnan kyvyttömyys laajasti toteuttaa elämäntapaa, jossa ei riistetä toiselta ihmiseltä hänelle arvokkainta, hänen henkeään.

Kirjoittaja on pääkonsuli.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Pari tuhatta vuotta sitten?
"Ainakin jo pari tuhatta vuotta sitten ihmiset ymmärsivät, että heidän oli opittava tulemaan toimeen keskenään." En tiedä, onko tämä tahaton tai tahallinen viittaus Jeesukseen, vai miksi juuri pari tuhatta vuotta sitten?

Oikeastaan asia on lähes päin vastoin. Pyynti-keräilijöille oli erittäin konkreettista se, että ihminen tarvitsee toisia eikä tule toimeen yksin pitkään. Maatalouden myötä alkoi omaisuutta kerääntyä ja valtaa keskittyä joillekin, jotka sitten alkoivat kuvitella olevansa jumalista seuraavia. Myös ahneus, kateus, toisia vastaan kilpailu, muiden hyväksikäyttö jne. yleistyivät vähäisemmissäkin.

Toki yhteistyötäkin on tehty aina ja se on ollut elämisen edellytyskin. Yhteistyön arvo on tajuttu ajoin ja paikoin paremmin kuin toisin ajoin ja paikoin. Tapahtuiko juuri pari tuhatta vuotta sitten jotain käänteentekevää tässä suhteessa, on minulle epäselvää.

Sota on useinkin ollut ahneutta, on ahnehdittu lisää maata, valtaa, alaisia, kunniaa. Toisinaan ja aina toisille se on ollut vastenmielinen pakko, kun vihollinen on hyökännyt, hallitsija on vaatinut joukkoihinsa tai elämä kotiseudulla on käynyt lähes mahdottomaksi. Mitä sitten pari tuhatta vuotta sitten tapahtuikin, se ei missään nimessä lopettanut sotimista. Historian kulussa sotiminen on jonkin verran vähentynyt, mutta ei ole tiedossani, että siihen vaikuttaisi jokin 2000 vuotta sitten tapahtunut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?