Lukijoilta

Vanhempien erotessa uhkana on lapsen joutuminen koston välineeksi

SHUTTERSTOCK
Eron jälkeen vanhempi voi tiedostamattaan pyrkiä vaikeuttamaan lapsen ja toisen vanhemman suhdetta purkaessaan omaa pahaa oloaan. Tämä heikentää lapsen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta, eikä ole sallittua edes lain puitteissa, kirjoittaja muistuttaa.
Eron jälkeen vanhempi voi tiedostamattaan pyrkiä vaikeuttamaan lapsen ja toisen vanhemman suhdetta purkaessaan omaa pahaa oloaan. Tämä heikentää lapsen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta, eikä ole sallittua edes lain puitteissa, kirjoittaja muistuttaa.

Turvalliset lapsen ja vanhemman väliset suhteet toimivat lasta suojaavana tekijänä vanhempien erotessa. Vanhempien keskinäisellä vuorovaikutuksen tavalla on suuri merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille.

Parisuhteen päättymisen tapa ja muodostuva erosuhde aikuisten välillä heijastuu kykyyn tehdä yhteistyötä lasten asioissa sekä tahtotilaan toteuttaa asiallista keskinäistä yhteistoimintaa, eli toimia yhteishuoltajina.

Vanhempi voi tiedostamattaan pyrkiä vaikeuttamaan tai katkaisemaan toisen vanhemman ja lapsen välisen itsenäisen suhteen. Haitallinen toiminta ilmenee aiheettomilla syytöksillä ja moitteilla toista vanhempaa kohtaan lapsen kuullen.

Vanhempi voi uhata lasta hylkäämisellä tai vähätellä toisen vanhemman merkitystä. Vanhemmalla voi olla voimakas tarve kertoa oma totuus tilanteesta. Vanhempi voi ajatella lapsen tunteiden sekä ajatusten olevan yhtäläiset vanhemman oman erokokemuksen kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kärjistynyt eroriitely voi käynnistää tai jatkaa väkivaltaista käyttäytymistä ja kontrolloinnin tarvetta, jonka avulla pyritään ylläpitämään parisuhteessa ilmennyttä valta-asetelmaa tai purkamaan eron aiheuttamaa pettymystä.

Vanhemman kokema pelko lasten menettämisestä tai eron tosiasian hyväksymättömyys näkyvät haitantekona toista vanhempaa kohtaan, kuten uhkailuna, kirityksenä tai liiallisena yhteydenpitona.

Apua eroon -chatissä vanhemmat hakevat apua siihen, miten toimia, jos toinen vanhempi uhkailee tekevänsä itselleen tai perheenjäsenille jotain tai ottavansa lapset itselleen kokonaan. Nykyistä lapsenhuoltolakia koskeneessa kyselyssä nousi vahvasti esille vanhempien epäusko lainsäädännön mahdollisuuksiin ennaltaehkäistä vieraannuttavaa toimintaa tai estävän haitantekoa lapsen ja vanhemman suhteelle.

Lapsen kokemus siitä, että on aikuisen koston välikappale, heikentää lapsen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Lapsi on altis asettumaan vanhempien väliin.

Lapsen asettaminen etusijalle erossa vaatii tietoista päätöstä, joustavuutta ja toisen arvostusta lapselle tärkeänä vanhempana.

Lapsen pyrkimyksenä voi olla omalla toiminnallaan ratkaista tilanne ottamalla kantaa tai asettumalla toisen vanhemman puolelle tai alistua vanhemman pyrkimysten toteuttamiseen.

Lasten oireilu näissä tilanteissa näkyy käyttäytymisen, kaverisuhteiden ja tunne-elämän ongelmina. Tutkimusten tuottama tieto tuo hälyttävällä tavalla esille lapsen subjektiivisen kokemuksen ja lapsen edun hukkumisen aikuisten välisen kriisin jalkoihin.

Lasten ja vanhempien kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää aina perhe-elämän tutkailua pidemmällä aikajänteellä ja samalla menneen ymmärtämistä. Palvelujärjestelmämme ei vielä riittävästi tunnista niitä tilanteita, joissa vanhempaan kohdistuu henkistä väkivaltaa tai lapseen kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä vanhempien päättäessä parisuhteensa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näissä tilanteissa lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ei toteudu ja lapset jäävät ilman riittävää ja oikea-aikaista apua. Tarvitaan toimijoita, joilla on eroauttamisen ja väkivaltatyön osaaminen näiden kahden näkökulman yhdistämiseksi.

Jos vanhemmat yhdessä hakevat apua ja miettivät, mitä erosta seuraa itselle, kumppanille ja lapsille, sekä valmistautuvat etukäteen eroon tuomiin muutoksiin, on yhteistyön tekeminen lapsen asioissa toisen kanssa helpompaa. Lapsen asettaminen etusijalle erossa vaatii molemmilta suhteen osapuolilta tietoista päätöstä, joustavuutta ja toisen arvostusta lapselle tärkeänä vanhempana.

Lapsenhuoltolaki velvoittaa lapsen kummankin vanhemman myötävaikuttamaan omalta osaltaan tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Erotessa ja eron jälkeen avun hakemisen tulee olla normaali käytäntö ja yhteiskunnallisen tukiverkoston on huomioitava eroon päätyvien vanhempien sekä lasten yksilöllinen tuen tarve. Tukea tulee tarjota niin eron varhaisessa vaiheessa kuin ensimmäisten huoltoriitamerkkien ilmaantuessa.

Ero päättää aikuisten toimimattoman parisuhteen, mutta lapsen on jatkettava elämää vanhempiensa varassa myös eron jälkeen.

Päivi Hietanen

Ensi- ja turvakotien liitto

Ero lapsiperheessä -työn asiantuntija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Huokaus
Olen suureksi ikäväkseni joutunut itse lapsena seuraamaan vierestä, kun serkkua eronneet vanhemmat surutta käyttivät serkkuani välikappaleena riidoissaan. Toinen vanhemmista tyytyi esittämään halveksivia huomautuksia ja suhtautumaan karsaasti lapsensa yhteydenpitoon toiseen vanhempaan. Toinen käytti lastaan ex-puolison vakoilemiseen ja mustamaalasi tätä lapselleen minkä ehti.

Seurasin tätä sivusta lapsena, mutta ymmärsin kyllä jo tuolloin, että homma oli harvinaisen haljua ja inhottavaa. Silloin en ihan ymmärtänyt yhteyttä serkun eräisiin käyttäytymishäiriöihin ja outoihin näkemyksiin naisista, miehistä ja parisuhteista, nyt vanhempana paremmin. Serkkuni tuntui usein onnettomalta ja olevan hieman ymmällään ja sekaisin. Oliko tällä osuutta siihen, että koulu ei mennyt kovin hyvin, sitä on tietenkin vaikea sanoa. Keskittymiskyky ainakin oli heikko varsinkin isompien dramaattisten käänteiden jälkeen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?