Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet ovat saaneet energian hintatason jyrkkään nousuun helmikuun loppupuolelta asti. Monet Euroopan maat ovat kompensoineet raakaöljyn hintatason nousua määräaikaisella polttoaineveron laskulla. Tämän kaltaiseen toimenpiteeseen pitää myös Suomen ryhtyä.
Suomi voisi ottaa käyttöön, muista polttoaineveroa laskeneista maista poiketen, ”kelluvan” polttoaineveron. Tämä tarkoittaisi sitä, että hallitus ja eduskunta sopivat siitä, mikä on bensiinin ja dieselin hinta.
Jos esimerkiksi päädytään bensiinin osalta 2 euroon litralta ja dieselin osalta 1,80 euroon litralta, niin tällöin polttoaineveroa lasketaan siten, että tämä hintataso toteutuu. Öljyn maailmanmarkkinahinnan kohotessa polttoainevero laskee ja öljyn maailmanmarkkinahinnan laskiessa polttoainevero nousee.
Eli Suomessa polttoaineen verotus laskisi ja nousisi öljyn maailmanmarkkinahinnan muuttuessa. Näin polttoaineiden hinta pysyisi stabiilina, koska polttoainevero eläisi.
Tämä toimenpide auttaisi koko kansantaloutta, koska Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut maailmanlaajuisen inflaation nousun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen, joka edelleen ruokkii inflaation nousua.
Monet Euroopan maat ovat kompensoineet raakaöljyn hintatason nousua määräaikaisella polttoaineveron laskulla.
Tällä toimenpiteellä myös kuljetuskustannusten nousu saadaan taittumaan, mikä osaltaan auttaa inflaation hillitsemisessä, koska suurin osa inflaation nousua on sodasta johtuvaa energian hinnan nousua. Myös tämä toimenpide voisi auttaa työmarkkinoilla olevaa painetta hillitsemällä palkankorotustarvetta.
Aluksi voidaan sopia, että kelluva verotus on voimassa vuoden 2022 loppuun. Jatko olisi kiinni Venäjän hyökkäyssodan kestosta. Edellä kerrotulla toimenpiteellä ainakin Suomi pyrkisi omalta osaltaan hillitsemään Suomeen kohdistuvaa inflaation painetta.
Pertti Leppänen
Lieto
