Lukijoilta

Lasten seksuaalinen turvallisuus on taattava

SHUTTERSTOCK
Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan enemmän kuin joka kymmenes lapsi kokee seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Siksi olisikin kirjoittajien mukaan ensiarvoisen tärkeää, että ammattilaisilla olisi taito ottaa lasten seksuaalinen turvallisuus puheeksi työtiimissä, vanhempien sekä itse lasten kanssa.
Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan enemmän kuin joka kymmenes lapsi kokee seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Siksi olisikin kirjoittajien mukaan ensiarvoisen tärkeää, että ammattilaisilla olisi taito ottaa lasten seksuaalinen turvallisuus puheeksi työtiimissä, vanhempien sekä itse lasten kanssa.

”Kuvasivat lapsia koulun suihkutiloissa”, ”Parikymppisen uhreiksi verkossa on joutunut yli 200 pääosin alakouluikäistä lasta”. Alkuvuoden hämmentävät otsikot kertovat, että pienetkin lapset ovat suojaa ja turvaa vailla.

Pienimmät, eli lapsemme, ovat haavoittuvimmat. Heillä itsellään ei käytännössä ole mahdollisuutta tietää oikeuksistaan, rajoistaan, laista. Ei taitoja hakea poliisin tai lastensuojelun apua.

He ovat monin tavoin läheisten aikuisten armoilla. Tutkimusten mukaan mikään yksittäinen keino suojata lapsia ei yksin auta.

Tarvitaan toimia kaikilla rintamilla. Varhaiskasvatus esimerkiksi tavoittaa upeasti suurimman osan lapsiperheistä.

Ilmiön tunnistaminen ja ilmoitusvelvollisuus ovat usein heikosti koulutettuja ja sisäistettyjä asioita. Lapsen kaltoinkohtelija on yleensä joku lähipiirin ihminen, mikä on pikkupaikkakunnilla iso ja arka asia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähipiirin, myös päiväkodin ammattilaisten, voi olla vaikea edes kuulla lasta, saati tunnistaa tai ilmoittaa epäilyään. Osa aikuisista ei osaa tai jaksa puuttua havaitsemiinsa huoliin.

Pienimmät, eli lapsemme, ovat haavoittuvimmat.

Uusissa, Opetushallituksen velvoittavissa varhaiskasvatusohjeissa on korostettu lasten turvallisuuskasvatusta ja mainittu lapsen seksuaalisuuden ja kehon uteliaisuuden kunnioittava ohjaaminen. Mitä se on?

Väestöliitossa olemme kouluttaneet jo vuosia varhaiskasvatuksen ammattilaisia toteuttamaan kehotunnekasvatusta, joka sisältää lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivaa tietoa kehosta, tunteista ja oikeuksista.

Lapsen seksuaalisuus muodostaa meille aikuisille tabun. Ei tunneta lapsuuden seksuaalista, portaittaista kehitystä ja lapsen avointa, viatonta, uteliasta oppimista läheisyydestä, kehosta ja omista oikeuksistaan.

Lapsen seksuaalisuus on tyystin eri asia kuin nuorten tai aikuisten seksuaalisuus. Tästä on opittava puhumaan, meidän kaikkien. Kyse on tavallisesta terveystiedosta lapsille, ei aikuismaailman opettamisesta.

Ammattilaisten taito ottaa lasten seksuaalinen turvallisuus puheeksi työtiimissä, lasten vanhempien sekä itse lasten kanssa on yksi ennaltaehkäisyä mahdollistava, loistava keino. Se vain on paljolti käyttämättä ja edellyttää laajamittaista koulutusta.

Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan enemmän kuin joka kymmenes lapsi kokee seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Se on yhtä yleistä kuin lasten lihavuus.

Lasten seksuaalisen turvallisuuden edistämiseen tulee tarttua samalla vakavuudella. Se on meidän yhteinen asiamme.

Raisa Cacciatore

lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, Väestöliitto

Henriikka Kangaskoski

hankekoordinaattori, lasten kehotunnekasvatus -hankkeet, Väestöliitto

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?