Lukijoilta

Tasa-arvoiset palvelut kaikille – tarkoittaako se toimivien järjestelmien heikentämistä?

Soten on tarkoitus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ohella tarjota tasa-arvoisia palveluja. Pelkoni on, että tämä tarkoittaa hyvin toimivien rakenteiden heikentämistä tai purkamista.

Terveyskeskuksissa työskennellessäni minulla on ollut ilo työskennellä hyvin toimivissa terveyskeskuksissa. Päivystykselliset asiat hoidettiin samana päivänä, kiireelliset asiat muutaman päivän sisällä ja kiireettömälle ajalle pääsi 1–3 viikon kuluessa.

Pelkään, että sote heikentää hyvin toimivien terveyskeskusten palveluja.

Nykyisin työterveyshuollossa toimiessa luen pelon sekaisin tuntein työterveyshuollon parjaamista. Tuntuu, että unohdetaan työterveyshuollon ydinosaaminen ja tärkeimmät tehtävät – esimerkiksi työperäisten sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpito ja tukeminen.

Hyvästä työterveyshuollosta hyötyy paitsi työntekijä, niin myös yritys ja yhteiskunta. Sairauksien aiheuttama suurin inhimillinen kustannus on potilaalle tuleva haitta, mutta suurin taloudellinen kustannus on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttama kustannus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työskennellessäni terveyskeskuksessa en osannut ottaa huomioon riittävästi potilaiden työkykyyn liittyviä asioita. Työterveyshuollossa on yhteys yritykseen ja työkyvyn tukeminen erilaisin keinoin on mahdollista.

Työllisiltä ei ole syytä ottaa pois toimivaa työterveyshuoltoa – heidän pitää pysyä työkykyisinä.

Jos meillä ei ole toimivaa työterveyshuoltoa, työkyvyttömyys tulee lisääntymään. Jos työsuhteessa oleva potilas joutuu odottamaan useamman viikon vastaanottoaikaa, jo se yksistään voi olla kriittinen työkyvyn menetyksen kannalta. Kolmen viikon poissaolon jälkeen töihin paluun mahdollisuudet lähtevät heikkenemään.

Meidän tulisi yhteiskuntana pohtia, miten työterveyshuollon osaamisesta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Työllisiltä ei ole syytä ottaa pois toimivaa työterveyshuoltoa – heidän pitää pysyä työkykyisinä.

Sen sijaan pitäisi pohtia, miten esimerkiksi työttömille pystyttäisiin tarjoamaan riittävä työkyvyn ja kuntoutuksen arvio riittävän nopeasti ennen pysyvää työkyvyn menetystä.

Hanna Peltoniemi

Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Robert Paul
Työterveys vs. perusterveydenhuolto
Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman on vastikään todennut, että kahdessa paikassa (yksityisin ja julkisin varoin) tuotetut työterveyspalvelut johtavat tehottomuuteen ja terveydenhoitotyön päällekkäisyyteen. Myös Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen on tullut siihen tulokseen, että nykyinen työterveyshuolto tuottaa vähemmän terveyshyötyjä kuin olisi mahdollista, jos resursseja käytettäisiin paremmin. THL:n professori Heikki Hiilamo on laskenut, että työterveyshuolto, joka on yleisen käsityksen mukaan työnantajien maksama, on itse asiassa osittain myös työntekijöiden maksamaa pienemmän palkan muodossa. Lisäksi yhteiskunta tukee työterveyshuoltoa Sitran johtavan neuvonantajan Antti Kivelän mukaan 80 eurolla lääkärikäyntiä kohden penemmän verokertyman kautta, mikä siis vastaa noin 300 miljoonan euron vuosittaista tukea terveydenhuoltoon. Koska lääkärikäynnit ovat työntekijälle "ilmaisia", järjestelmää käytetään luonnollisesti matalalla kynnyksellä. Tämä vaikeuttaa myös lääkäripulaa perusterveydenhuollossa.
Tässä on faktoja jotka on otettava huomioon jos työterveyshuollon asemasta lähdetään keskustelemaan osana soteuudistusta.

Vähenevien resurssien aikana on priorisoitava erittäin kriittisesti ja tällöin muutoksiin on varauduttava.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Työterveys vs. perusterveydenhuolto
Hiukan jäin miettimään tuota "Koska lääkärikäynnit ovat työntekijälle "ilmaisia", järjestelmää käytetään luonnollisesti matalalla kynnyksellä. Tämä vaikeuttaa lääkäripulaa perusterveydenhoidossa." Kun aika iso osa työterveydestä järjestetään yksityisellä puolella, eikö se myös helpota painetta julkisella puolella?

Eipä silti, suosin julkista terveydenhoitoa, ja jos jotenkin olisi mahdollista siirtää työterveys sinne laadun kärsimättä, niin kyllä minulle sopisi. Nykyisellään en näe tätä mahdolliseksi, kun perusterveydenhoito ei tahdo selvitä nykyisestäkään työtaakastaan.

Se on selvä, että mikään taho ei tuota terveydenhoitoa ilmaiseksi. On varmaan hyvä tarkastella kriittisesti sitä, mitä panostuksilla työterveyshuoltoon nykyään saadaan.

Se on mielestäni lähinnä hyvä asia, että terveydenhoitoa haetaan matalalla kynnyksellä. Ei kai ainakaan ajatuksena ole siirtää työterveys julkiselle puolelle, niin kynnys nousee...?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Työterveys vs. perusterveydenhuolto
Yksityinen puoli rasittaa jo lähtökohtaisesti julkista puolta koska yksityisen puolen lääkärit tienaavat paremmin kuin julkisen puolen. Tämä johtuu mahdollisuudesta ohjata palkkoja osingoiksi joita tunnetusti Suomessa verotetaan kevyesti kun kyse on näistä PK-yritysten omistajille maksamista osingoista. Pörssiyhtiöiden osinkojakaan ei lääkärien tuloluokissa veroteta paljoa palkkatuloihin verrattuna.

Siksi pitäisikin palauttaa pääomatulot tuloverotuksen piiriin. Sitä vain ei tehdä koska se hyödyttäisi vain pieni- ja keskituloisia sijoittajia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?