Mikäli tarvitaan Maunolle oikeasti kunnioittavaa ”muistipaikkaa”, niin tehdään tulevasta satamaterminaalista sellainen
Kirjastoista voi lainata aineistoja; kirjat, levyt ja lehdet eivät ole kenenkään ja samalla ne ovat kaikkien kansalaisten omaisuutta. Eli kai Mauno Koiviston muistolle voisi lainata itse kirjaston, vai voiko? Pitäisikö Mauno Koivisto ideasta – en usko.
Asiasta, tai ideasta, kuten se nyt hyppäsi sammakon lailla pöydälle, voi toki vitsailla.
Miksei oteta yhtä funikulaaria, sehän liikkuu ylös alas kuin talouden käyrät, pysähtyy välillä jopa seinään. Siitä voisi tulla Manulaari, ja sen kyljestä voisimme lukea ”tarttis tehrä jotain” sekä ”kyllä se siitä”.
Ehkä kauppatori Mauno Koiviston plazaksi, siinä tapahtuu kaupallisia transaktioita ja itse pinnan alla komeileva parkkipaikka on melkein kuin joku Manula.
Tai miksei kasteta Aurajokea omassa vedessään Mauno Koiviston joeksi.
Itäharjulla on komea maamerkki, linkkitorni, jolle ei kai ole löytynyt ostajaa tai käyttöä, tähän mennessä. Jos siitä tehtäisi Mauno Koiviston torni.
Huippuun jättimäinen lentopallokäsi (tornin mittasuhteisiin suhteutettuna, siis) ja sen kaveriksi lentopallo (eli leijuva ilmapallo). Pitkin tornin pintaa voisi liikkua talouselämän avainlukuja, kuten lenkkeilijät kuntoportaissa.
Mikäli tarvitaan oikeasti kunnioittavaa ”muistipaikkaa”, niin tehdään tulevasta satamaterminaalista sellainen.
Mutta se siitä. Mikäli tarvitaan oikeasti kunnioittavaa ”muistipaikkaa”, niin tehdään tulevasta satamaterminaalista sellainen. Kuten monet ovat sanoneet ääneen: satama liittyy Mauno Koiviston elämään, terminaali edustaa kanssakäymistä myös yli rajojen, se on uniikki rakennus eikä jo aikoja sitten (pääkirjasto, 1903 ja 2007) käyttöön otettu toiminnan paikka.
Annetaan Mauno Koiviston juhlavuoden kunniaksi ihan oma lahja, eikö vain!
Gunnar Högnäs
Turku