Lukijoilta

Hyvinvointialueet eivät toimi ilman ennakoivaa työterveyshoitoa

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Edessä on iso muutos, ja sen vuoksi on tärkeää kiinnittää ennakoivasti huomiota hyvinvointialueiden henkilökunnan fyysisiin ja henkisiin voimavaroihin kattavien työterveyspalveluiden avulla.

Kattava ja ennakoiva työterveyshuolto pitää tuoda keskeiseksi osaksi työkykyjohtamista ja hyvinvointialueiden johdon strategiseksi kumppaniksi. Suomi ei pärjää, jos sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden henkilöstön työkyvystä ja työurista ei pidetä ennakoivasti huolta.

Ennakoivan työterveyspalvelun ansiosta ihminen voi saada tarvittavaa apua ja tukea jo ennen kuin on tarve päästä lääkärin vastaanotolle. Kattavat työterveyspalvelut varmistavat tarvittaessa myös nopean pääsyn sairaana lääkäriin.

Hyvinvointialueet laativat parhaillaan strategioita ja valitsevat palveluntuottajia kilpailuttamalla palveluitaan. Nyt on aika varmistaa, että hankittavat palvelut ja niitä säätelevät sopimukset vastaavat tulevaisuuden vaatimuksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jotta työterveys voidaan tuoda osaksi ennakoivaa palvelukokonaisuutta, hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien välisten palvelusopimusten täytyy mahdollistaa joustavuutta tilaajan ja tuottajan välisiin toimintatapoihin.

Ennakoivan työterveyspalvelun ansiosta ihminen voi saada tarvittavaa apua ja tukea jo ennen kuin on tarve päästä lääkärin vastaanotolle.

Liian ahdastulkintaiset sopimukset estävät ennakoivan toiminnan ja siihen kannattaa päättäjänä puuttua.

Tarve henkilöstön hyvinvoinnin tukemiselle on valtava. Hyvinvointialueuudistuksen aiheuttamat organisaatiomuutokset aiheuttavat väistämättä uutta kuormitusta alueiden henkilöstön jaksamiselle.

Lisäksi paineet kuten hoitovelka, koronapandemia sekä jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ovat kuormittaneet hoitohenkilökunnan hyvinvointia jo vuosien ajan.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan organisaatiomuutokset voivat olla merkittävä riski henkilöstön työkyvylle ja hyvinvoinnille. Jos työntekijänäkökulma jää muiden asioiden jalkoihin, työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät uhat voivat kaataa koko uudistuksen.

Monissa organisaatioissa on jo vuosia sitten havahduttu siihen, että työkyvyn ylläpito ja siihen ennakoiva panostus ovat oleellinen osa henkilöstöstrategiaa.

Panostuksen tulos heijastuu niin työ- kuin asiakastyytyväisyyteenkin. Terveystalon vaikuttavuusdatan perusteella systemaattinen työkykyjohtaminen ja laadukas työterveyshuollon palvelukokonaisuus mahdollistavat sairauspoissaolojen alentamisen 18 prosentilla, millä on merkittävä vaikutus koko kansantaloudelle.

Laadukkaan työterveyshuollon tukena ovat myös jatkuvasti kehittyvät helppokäyttöiset tietojärjestelmät, joiden avulla yritykset ja organisaatiot voivat johtaa yhteisönsä työkykyä ja työhyvinvointia nykyaikaisesti.

Ennakoiva työ- ja toimintakyvyn ylläpito edellyttää strategista sitoutumista kattaviin ja laadukkaisiin työterveyspalveluihin. Oikea aika on nyt, kun uudet hyvinvointialueet suunnittelevat ja valitsevat terveyspalveluitaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Meidän vastuumme yhteiskuntana on antaa hyvinvointialueille mahdollisuus valita henkilöstölleen parhaat mahdolliset työterveyspalvelut.

Jukka Pitkänen

työterveyden ylilääkäri, Terveystalo

Rikhard Berg

asiakkuusjohtaja, Terveystalo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.