Lukijoilta

Hoitajapulaan on ollut aikaa varautua

Sijaispula koettelee sote-sektoria tänä kesänä vakavasti. TEM:n huhtikuussa julkaisemassa ammattibarometrissa todetaan, että lähihoitajien ja sairaanhoitajien pula on suurta ja työvoimaa alalle kaivataan laajasti koko maassa.

Vuoden 2021 loppupuolella lähihoitajien avoimia työpaikkoja on ollut työnvälityksessä keskimäärin 8 000 kuukaudessa.

Lännen Media teki kyselyn hyvinvointialueiden johtajille. Kaikki kyselyyn vastanneet johtajat sanoivat, että heidän alueellaan on pulaa hoitajista (TS 12.6.). Kyselystä ei käy ilmi, kuinka hyvinvointialueiden johtajat ratkaisevat hoitajapulan.

SuPer on yhdessä Tehyn kanssa esittänyt ratkaisuja, joilla hoitoalan vetovoimaa saadaan parannettua ja palvelut turvattua jatkossa. Palkkauksen parantaminen on keinoista vaikuttavin.

Ostovoimaa turvaavien palkankorotusten lisäksi pitkäaikainen palkkaohjelma tuo luottamusta siihen, että alan epäkohtia ollaan aidosti ratkaisemassa. Kaikilla aloilla työvoimapula ei ole yhtä syvä kuin hoitoalalla eivätkä seuraukset työvoimapulasta ole niin dramaattiset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hoitoalan veto- ja pitovoima ovat kärsineet useita vuosia ja tilanteelle olisi ollut mahdollisuus tehdä jotakin – ajoissa. Suomessa luotetaan virheellisesti siihen, että sote-palveluihin ja varhaiskasvatukseen löytyy aina lopulta riittävästi työntekijöitä, palkasta ja työoloista huolimatta – vaikka alalle kouluttamatonta työvoimaa.

Sote-alalle ohjataan myös puoliväkisin työnhakijoita, jotka eivät halua alalle tai ovat sille soveltumattomia.

Ajatellaan helposti, että kuka tahansa voi hoitaa esimerkiksi vanhuksia, vammaisia ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Mitä se kertoo kansalaisten ja työntekijöiden arvostuksesta?

Sote-alalle ohjataan myös puoliväkisin työnhakijoita, jotka eivät halua alalle tai ovat sille soveltumattomia. Tämän ajatusvääristymän täytyy sisältää uskomus, ettei koulutuksella tai alalle soveltuvuudella ole väliä.

Lopulta ollaan siis valmiita toimimaan lainvastaisesti eli unohtamaan asiakas- ja potilasturvallisuus sekä työturvallisuus ja hyvä hoito.

SuPer on pitkään varoittanut työntekijöiden kokemasta luottamuspulasta, joka on syntynyt monien säästötoimien johdosta. Työntekijöiltä vaadittiin kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisia säästöjä vedoten vaikeaan taantumaan.

Rahat talouskasvuun haluttiin ottaa pienituloisten lomarahoista, ja silloinkin esimerkiksi työvoimavaltainen hoitoala oli avainasemassa pelastamassa Suomea.

Oliko se oikeudenmukaista ja oliko se todella välttämätön ratkaisu? Korona-aika on vaatinut hoitajilta poikkeuksellista venymistä ja jälleen hoitajat ovat olleet puheissa sankareita, sillä heidän ammattitaitonsa on ollut keskeistä pandemiasta selviytymisessä.

Koronakorvauksia ei tosin ole haluttu maksaa tästä arvokkaasta ja välttämättömästä työstä. Hoitajat eivät unohda näitä asioita ja vastavuoroista joustamista odotetaan oikeutetusti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Silja Paavola

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.