Lukijoilta

Kipsinlevitys ja tosiasioiden tunnustaminen

Luulin kirjoittaneeni kipsinlevityksen perimmäisestä haitallisuudesta yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, mutta näköjään epäonnistuin (TS 31.5). Elyn yksikönpäällikkö Mirja Koskinen kirjoittaa Turun Sanomien mielipiteissä 11.6., että ”kipsikäsittely on osa rehevöitymisongelman ratkaisua”. Todellisuudessa se on kuitenkin osa ongelman pitkittämistä, koska kipsikäsittely sitoo korkeintaan puolet vesiä rehevöittävästä väkilannoitefosforista.

Itämeren pelastamiseksi on istuttu satoja seminaareja keskinäisen kehun merkeissä ja ideoitu jos mitäkin vippaskonsteja. Yhteistä tälle puuhastelulle on se, että yksinkertaisten tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen ei onnistu sitten millään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyinen väkilannoitteisiin ja torjuntakemikaaleihin perustuva viljely on 70 vuodessa hävittänyt puolet maan viljelykelpoiseksi tekevästä humuksesta. Se on sata kertaa pahempi asia kuin vesien rehevöityminen, koska se hävittää vähitellen viljelyn edellytykset.

Kyse ei siis ole luonnon kannalta lainkaan harmittomasta aineesta.

Tämän menon jatkamiselle Elyn kipsihanke antaa valtakirjan tukien samalla 35 miljoonalla eurolla lannoitejätti Yaran jätteenhävitystä.

Koskisen mukaan kipsijätettä ei saa levittää järvien valuma-alueille, Natura 2000 -alueille eikä pohjavesialuille. Kyse ei siis ole luonnon kannalta lainkaan harmittomasta aineesta, vaikka ”sen turvallisuus ja laatu on testattu ja hyväksytty”.

Syystäkin tällainen ympäristön kannalta arveluttava aine on kielletty luomuviljelyssä. Se on luomussa myös täysin tarpeeton, koska luomuviljelyssä pelloille ei tarvita eikä levitetä väkilannoitteita.

Suuret asiat ovat usein yksinkertaisia. Niin myös vesistöjen rehevöityminen. Ongelma ei lopu niin kauan kun sitä ylläpidetään väkilannoitteita levittämällä. Ja se takaa, että seminaareja ja puuhastelua riittää, mutta vesien tila vaan ei parane.

Seppo Lohtaja

Luomukonkari

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.