Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksi viidennestä Manner-Suomen terveyskeskuksista järjesti vuonna 2020 neuvolapalvelut yhdistelmätyönä, toisin sanoen terveydenhoitajat työskentelivät sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Viidesosa terveyskeskuksista järjesti palvelut erillisinä ja yli kaksi viidennestä sekä yhdistettyinä että erillisinä. Yhdistelmätyön osuus oli kasvanut aiemmasta (THL 2021).
Jo 1990-luvulla terveydenhoitaja ja lääkäri hoitivat heille määritellyltä alueelta tulevat asiakkaat. Väestövastuinen työ edisti jatkuvuutta ja luottamusta. Väestövastuujärjestelmä purettiin 2000-luvulla.
Hoidon jatkuvuuden merkitys ei ole kadonnut; pikemminkin korostunut. Risto Raivon (2016) väitöskirja korostaa hoidon jatkuvuuden merkitystä avosairaanhoidossa. Tuloksia on hyödynnetty sote-uudistuksessa lisäämällä hoidon jatkuvuuden mittareita kansalliseen KUVA-mittaristoon.
Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola tuo monia hyötyjä. Se turvaa hoidon jatkuvuuden raskausajalta lapsen kouluun menoon asti. Elämään kuuluvien muutosten vuoksi jatkuvuus ei aina toteudu (esim. muutto).
Hoidon jatkuvuus edistää kokonaiskäsitystä perheen tilanteesta, tuttuutta ja luottamusta: asioiden puheeksi otto helpottuu. Yhdistelmätyö lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta yksilöllisyydestä sekä neuvolahenkilöstön työtyytyväisyyttä.
Yhdistelmätyö lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta yksilöllisyydestä sekä neuvolahenkilöstön työtyytyväisyyttä.
Harva asiakas haluaa kertoa henkilökohtaisia asioitaan vaihtuville työntekijöille.
Hoidon jatkuvuus auttaa tunnistamaan tuen tarpeita ja riskitekijöitä varhain, esimerkiksi raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen, päihteiden riskikäytön, lähisuhdeväkivallan.
Lapsuudenajan haitallisilla kokemuksilla on selvä taipumus ylisukupolvisuuteen. Jos avun tarve jää tunnistamatta ja hoito viivästyy, tilanne voi nopeasti kärjistyä, jopa kohtalokkaasti. Kasautuvat ongelmat lisäävät kärsimyksen lisäksi hoitokustannuksia.
Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyssä (THL 2021) perheet kokivat vuorovaikutuksen terveydenhoitajan kanssa luottamukselliseksi ja terveydenhoitajan olevan aidosti kiinnostunut perheen asioista.
Osa asiakkaista kritisoi jatkuvuuden puutetta. Lisäksi keskitetty ajanvaraus ei tue pääsyä tutulle hoitajalle, jos asiaa ei erikseen huomioida.
Yhdistelmätyö tuo synergiaetuja. Terveysneuvonnassa voidaan tukea koko perheen terveystottumusmuutoksia tavoitteellisesti pidempään.
Jatkuvuus on kustannustehokasta ja auttaa tunnistamaan poikkeamia, räätälöimään apua ja arvioimaan vaikutuksia.
Perusterveydenhuollon tuloksellisuuden ei pidä perustua suoritteiden määrään vaan terveyshyötyihin, vuorovaikutukseen ja moniammatilliseen kyvykkyyteen kohdata asiakkaan yksilöllinen tarve.
Hoidon jatkuvuutta ja luottamuksellista hoitosuhdetta tukeva yhdistelmätyö neuvolapalveluissa on tuloksellisempaa kuin erillisinä palveluina toteutuva työtapa.
Tuovi Hakulinen
Tutkimuspäällikkö, TtT, terveyden edistämisen dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Ulla Korpilahti
Kehittämispäällikkö, TtM, FT-opiskelija kansanterveystiede, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Turun yliopisto
