Lukijoilta

Äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmätyö turvaa jatkuvuutta

TS/ARI-MATTI RUUSKA
Asioiden puheeksi otto helpottuu neuvolassa, kun hoidolla on jatkuvuutta, sanovat kirjoittajat.
Asioiden puheeksi otto helpottuu neuvolassa, kun hoidolla on jatkuvuutta, sanovat kirjoittajat.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksi viidennestä Manner-Suomen terveyskeskuksista järjesti vuonna 2020 neuvolapalvelut yhdistelmätyönä, toisin sanoen terveydenhoitajat työskentelivät sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Viidesosa terveyskeskuksista järjesti palvelut erillisinä ja yli kaksi viidennestä sekä yhdistettyinä että erillisinä. Yhdistelmätyön osuus oli kasvanut aiemmasta (THL 2021).

Jo 1990-luvulla terveydenhoitaja ja lääkäri hoitivat heille määritellyltä alueelta tulevat asiakkaat. Väestövastuinen työ edisti jatkuvuutta ja luottamusta. Väestövastuujärjestelmä purettiin 2000-luvulla.

Hoidon jatkuvuuden merkitys ei ole kadonnut; pikemminkin korostunut. Risto Raivon (2016) väitöskirja korostaa hoidon jatkuvuuden merkitystä avosairaanhoidossa. Tuloksia on hyödynnetty sote-uudistuksessa lisäämällä hoidon jatkuvuuden mittareita kansalliseen KUVA-mittaristoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola tuo monia hyötyjä. Se turvaa hoidon jatkuvuuden raskausajalta lapsen kouluun menoon asti. Elämään kuuluvien muutosten vuoksi jatkuvuus ei aina toteudu (esim. muutto).

Hoidon jatkuvuus edistää kokonaiskäsitystä perheen tilanteesta, tuttuutta ja luottamusta: asioiden puheeksi otto helpottuu. Yhdistelmätyö lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta yksilöllisyydestä sekä neuvolahenkilöstön työtyytyväisyyttä.

Yhdistelmätyö lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta yksilöllisyydestä sekä neuvolahenkilöstön työtyytyväisyyttä.

Harva asiakas haluaa kertoa henkilökohtaisia asioitaan vaihtuville työntekijöille.

Hoidon jatkuvuus auttaa tunnistamaan tuen tarpeita ja riskitekijöitä varhain, esimerkiksi raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen, päihteiden riskikäytön, lähisuhdeväkivallan.

Lapsuudenajan haitallisilla kokemuksilla on selvä taipumus ylisukupolvisuuteen. Jos avun tarve jää tunnistamatta ja hoito viivästyy, tilanne voi nopeasti kärjistyä, jopa kohtalokkaasti. Kasautuvat ongelmat lisäävät kärsimyksen lisäksi hoitokustannuksia.

Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyssä (THL 2021) perheet kokivat vuorovaikutuksen terveydenhoitajan kanssa luottamukselliseksi ja terveydenhoitajan olevan aidosti kiinnostunut perheen asioista.

Osa asiakkaista kritisoi jatkuvuuden puutetta. Lisäksi keskitetty ajanvaraus ei tue pääsyä tutulle hoitajalle, jos asiaa ei erikseen huomioida.

Yhdistelmätyö tuo synergiaetuja. Terveysneuvonnassa voidaan tukea koko perheen terveystottumusmuutoksia tavoitteellisesti pidempään.

Jatkuvuus on kustannustehokasta ja auttaa tunnistamaan poikkeamia, räätälöimään apua ja arvioimaan vaikutuksia.

Perusterveydenhuollon tuloksellisuuden ei pidä perustua suoritteiden määrään vaan terveyshyötyihin, vuorovaikutukseen ja moniammatilliseen kyvykkyyteen kohdata asiakkaan yksilöllinen tarve.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hoidon jatkuvuutta ja luottamuksellista hoitosuhdetta tukeva yhdistelmätyö neuvolapalveluissa on tuloksellisempaa kuin erillisinä palveluina toteutuva työtapa.

Tuovi Hakulinen

Tutkimuspäällikkö, TtT, terveyden edistämisen dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ulla Korpilahti

Kehittämispäällikkö, TtM, FT-opiskelija kansanterveystiede, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.