Lukijoilta

Kipsikäsittely on osa rehevöitymisongelman ratkaisua

PERTTU HEMMINKI
Kipsi on tavanomaisessa maataloustuotannossa olevilla savimailla erinomainen ratkaisu pidättämään kalliiden ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, sanoo kirjoittaja. Arkistokuva kipsin levittämisestä.
Kipsi on tavanomaisessa maataloustuotannossa olevilla savimailla erinomainen ratkaisu pidättämään kalliiden ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, sanoo kirjoittaja. Arkistokuva kipsin levittämisestä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima Kipsi-hanke on tarjonnut Saaristomeren valuma-alueen viljelijöille peltolohkojen käsittelyä maanparannuskipsillä maksuttomana palveluna vuodesta 2020. Ennen hanketta kipsikäsittelyyn liittyvää tutkimusta ja selvityksiä on tehty yli kymmenen vuoden ajan, ja esimerkiksi SAVE- ja SAVE II -hankkeiden tuloksia on hyödynnetty laajasti Kipsi-hankkeen suunnittelussa.

Kipsihaku on jälleen avattu ja se laajentui tänä keväänä koko Suomen rannikkoalueelle.

Tutkimusten mukaan kipsikäsiteltyjen peltojen fosforin, orgaanisen hiilen ja kiintoaineksen valumat pienenevät noin 50 prosentilla viiden vuoden ajan. Kipsi ja muut maanparannusaineet, erilaiset maatalouden vesiensuojeluratkaisut tai luomuviljely eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan muodostavat yhdessä maatalouden vesiensuojelun kokonaisuuden.

Lohtaja otti kirjoituksessaan (TS mielipiteet 31.5.) kantaa Kipsi-hankkeen puitteissa tehtävän peltojen kipsikäsittelyn kannattavuuteen. Kipsiä on käytetty maanparannusaineena kauan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sen teho perustuu savimaan mururakenteen parantumiseen: kipsi helpottaa maamurusten kerääntymistä yhteen isommiksi murusiksi, joka on pellon kasvukunnon kannalta hyvä asia.

Maanparannusaineena kipsi soveltuisi hyvin luomuviljelyyn.

Kipsin ansiosta maaperässä oleva fosfori pääsee sitoutumaan maahiukkasten pinnalle paremmin, jolloin sitä valuu pelloilta vesistöihin vähemmän. Fosfori kuitenkin on edelleen kasvien käytössä.

Kipsi-hankkeessa käytetään Yaran Siilinjärven tehtaalta peräisin olevaa, lannoitevalmistuksessa syntyvää kipsiä. Siilinjärven kipsi on niin kutsuttu sivutuote.

Kipsi on käynyt läpi prosessin, jossa sen turvallisuus ja laatu on testattu ja hyväksytty. Sillä on käyttöturvallisuustiedote ja siitä otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.

Maanparannusaineena kipsi soveltuisi hyvin luomuviljelyyn, mutta valitettavasti luomusäädökset estävät Kipsi-hankkeessa käytössä olevan sivutuotteen levittämisen luomupelloille. Kipsi-hankkeen kokemukset ovat olleet positiivisia, kuten aiempien tutkimushankkeidenkin, eivätkä kipsiä ottaneet viljelijät ole raportoineet haitoista.

Kipsi ei sovellu kaikkialle. Sitä ei voi levittää järvien valuma-alueille, Natura 2000 -alueille eikä pohjavesialueille ja luomutuotantoon liittyvä sääntely sulkee luomulla olevat pellot ulos kipsikäsittelystä. Kipsillä ei myöskään saada aikaan pysyvää ratkaisua, kuten Lohtajakin kirjoituksessaan toteaa.

Kipsikäsittelyn oheen tarvitaan toimia, joilla parannetaan viljelymaan kuntoa ja vesienhallintaa ja lisäksi tarvitaan vahvaa panostusta perinteisten vesiensuojelutoimen toteuttamiseen. Kipsi ei yksinään ratkaise Itämeren ongelmia.

Kipsi on kuitenkin tavanomaisessa maataloustuotannossa olevilla savimailla erinomainen ratkaisu pidättämään kalliiden ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, jolloin ravinteet saadaan hyvien satojen myötä kiertoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mirja Koskinen

Yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Lokki
Miksi kukaan ei puhu kipsin myrkyllisistä rikastuskemikaaleista
Itseäni mietityttää maan fosforinsidontaa lisäävän jätekipsin sisältämät rikastuskemikaalit kuten nonyylifenolietoksylaatti, joka toki on pellolle levitettävässä kipsissä raja-arvojen sisällä mutta miten se vaikuttaa kasveihin ja niiden tuottamiin syötäviin osiin pidemmällä aikavälillä. Paljonko siitä huuhtoutuu vesistöihin ja kuinka paljon sitä vuosien saatossa kertyy maaperään, ja paljonko sitä silloin mahdollisesti joutuu elintarvikkeisiin. Olisin olettanut, että edes ELY-keskus olisi kertonut kipsin levityksen vaikutuksista kaikilta näkökannoilta eikä piiloutuisi markkinavoimaisen yrityksen omavalvonnan taakse kun puhutaan kipsin turvallisuudesta. Jätekipsi ei sovellu luomupelloille ja siihen on syynsä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
DALIT
Raha ratkaisee !!!
Kannattaa huomata että kipsivuoret olivat ongelmajätettä siihen asti kun joku huomasi että ongelmajätteellähän voi tehdä rahaa. Kuten on nähty niin kipsin hyöty ei ole hääppöinen mutta homma jatkunee kunnes kipsivuoret on tasoitettu. Jot näin ????
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.