Kupittaan siirtolapuutarhan tuhoaminen on Turun kaupungin strategian ja kaavaperustelujen vastainen

Perusteet ontuvat Turun yleiskaavaehdotuksessa, jossa ajetaan Kupittaan siirtolapuutarhan alasajoa keskustarakentamisen tieltä. Kulttuurihistorialtaan arvokas kohde sijaitsee alueella, josta rakennusyhtiöt jo kilpailevat kulisseissa.

Kaavateksti ei kuitenkaan tue puutarhan tuhoamista, joten poliittinen päätöksenteko perustetaan tyhjän päälle.

Kaavaehdotuksessa todetaan: “1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin siirtolapuutarha. Geometrisen rakenteen ja pienikokoisten kesämajojen lisäksi alkuperäisestä suunnitelmasta muistuttavat yhä hedelmäpuut ja perennalajisto. Vaikka siirtolapuutarhan sijainti vilkasliikenteisten katujen puristuksissa ei enää ole optimaalinen, omaleimaisella alueella on edelleen kulttuuri- ja puutarhahistoriallista arvoa. Kohde on myös yhteisöllisesti merkittävä sekä osa viherverkkoa.”

Ehdotuksessa esitellään siirtolapuutarhan ainutkertaisuus historiallisena kohteena. Siirtolapuutarha on myös merkittävä osa Turun työväen historiaa – siinä missä Ruissalon huvilat ovat osa porvariston historiaa.

Ehdotuksessa todetaan: “C-3 -merkintä edellyttää, että asemakaavoituksen yhteydessä osa alueesta on osoitettava kaikille avoimeksi virkistysalueeksi.” Kupittaan siirtolapuutarha-alue on yleisölle avoin kohde, erikoisine perenna- ja maatiaiskasvikantoineen, eräänlainen kollektiivinen kasvitieteellinen puutarha kaupungin sydämessä.

Vanhaa perinnekasvikantaa ovat myös Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto tutkineet. Alue on elävä puutarhahistoriallinen geenipankki. Siirtolapuutarhan palstoilla kasvavat rinnan muinaistulokkaat, 1800-luvun uutuuskasvit, vanhoissa puutarhoissa tavattavien omenalajikkeiden kirjo sekä puutarhan eri vuosikymmenien kasvikokeilujen muistot.

Alueelta on listattu yli 500 kasvilajia. Opetushallitus on rahoittanut alueella päiväkotilasten luontosuhteen vahvistumista edistänyttä hanketta. Ei ole mitenkään perusteltua väittää, etteikö alue olisi avoin virkistysalue mitä parhaimmalla tavalla.

C-3 -merkinnän kuvauksessa sanotaan: “Kaupunkikuvallisesti merkittävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa.”

Kaavauudistus on C-3 -merkinnän vastainen, koska alue muodostaa kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja se on ollut vahva osa kaupunkilaisten puutarhakulttuurin kehittymistä.

Kaavaehdotuksessa todetaan: “Siirtolapuutarhan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, koska sen alueen sijainti on kaupunkikehityksen kannalta keskeinen.”

Kulttuurihistoriallisesti, sekä monimuotoisuuden näkökulmasta, merkittävää puutarhakohdetta ei ole perusteltua tuhota keskustatoimintoja ylläpitäväksi monokulttuuriin pohjaavaksi alueeksi. Kaikenlaiset turhat maankäytön muutokset lisäävät luontokatoa. Ehdotus on siten Turun kaupungin strategian vastainen.

Vuonna 2020 kaupunki ilmoitti verkkosivustollaan aloittaneensa luonnon monimuotoisuusohjelman laadinnan ympäristöarvojen säilyttämiseksi. “Tavoitteena on luoda käytännön toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi Turussa.”

Kaupunkiviljely on nostettu merkittäväksi osaksi kestävän kehityksen edistämistä.

“Kupittaan siirtolapuutarhan korvaava siirtolapuutarha on kaavoitettu Koroistenniemen läheisyyteen”, on ehdotus korvaavaksi toiminnoksi puutarhalle. Koroisten hanke on kannatettava, mutta se ei voi mitenkään korvata Kupittaan siirtolapuutarha-aluetta.

Kupittaan siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, joka ei ole siirrettävissä.

Olemme käyneet kaavaehdotuksen läpi ja todenneet sen olevan kaupungin strategian vastainen ja rikkovan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden varjelua. Alue on asemakaavan C-3 -merkinnän mukaisesti kaupunkilaisille avoin virkistysalue ja kulttuurihistoriallisesti arvokas säästettävä kohde.

Myös muun muassa Turun museokeskus on ottanut vahvasti kantaa alueen säilyttämisen puolesta.

Lotta Laaksonen

Aluevaltuutettu (vas)

Terhi Arell

FM, etnologia